Hallitus korottaa opintotukea
Uudet tuulet puhaltavat nyt myös maamme opiskelijoiden arkeen. Koulutuspolitiikan yleisen kehittämisen rinnalla voimme iloita erityisesti opiskelijoiden opintososiaaliseen asemaan tulossa olevista parannuksista. Opiskelijat ovat odottaneet niin opintorahan kuin vapaan tulon rajojenkin korottamista jo pitkään. Opiskelijoiden ostovoima on viimeisen 15 vuoden aikana heikentynyt yli 20 prosentilla muihin väestöryhmiin verrattuna. Tämä johtuu lähes yksinomaan siitä, ettei opintorahaan ole tehty tasokorotusta sitten vuoden 1992.
Kokoomuksen ja keskustan varaan rakentuva sinivihreä hallitus otti kuitenkin ensitöikseen ohjelmaansa sekä opintorahan että opiskelijan vapaan tulon rajan konkreettiset korotukset. Opintorahaa ollaan nostamassa kokoomuksen vaalilupauksen mukaisesti 15 prosentilla ja opiskelijan vapaan tulon rajaa peräti 30 prosentilla, eli jopa 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä ennen vaaleja lupasimme. Myös opintolainan verovähennysoikeuden toimivuutta on päätetty seurata.
Opiskelija on tähän saakka saanut tienata vain 505 euroa niinä kuukausina, kun hän on nostanut opintorahaa, ja 1 515 euroa silloin, kun kyseessä on ollut tueton kuukausi. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että opiskelija on voinut tienata vain noin 9 000 euroa vuodessa menettämättä 259 euron kuukausittaista opintorahaansa.
Muinaiselta markka-ajalta peräisin olevat ja kustannuskehityksestä jälkeen jääneet opintoraha ja tulorajat ovat johtaneet opiskelijat todelliseen toimeentulo- ja kannustinloukkoon mutta myös opintotuen takaisinperinnän kasvuun. Tänä vuonna KELA on ilmoittanut karhuavansa liikaa maksettuja opintotukia takaisin lähes 40 000 opiskelijalta. Näin siis siitä huolimatta, että monen opiskelijan on ollut pakko turvautua ansiotyöhön selvitäkseen vuokrista ja muista arkipäivän menoistaan ja he ovat edenneet opinnoissaan tuen saamiseksi edellytetyllä tavalla.
Vaikka opintojen aikainen työssäkäynti voikin olla myös positiivinen asia, aina se ei ole mahdollista eikä hyvä vaihtoehto. Siksi opintorahan, asumistuen ja opintolainan tulee yhdessä muodostaa sellainen kokonaisuus, että täysipäiväinen opiskelu ilman ansiotyötä on mahdollista. Opiskelijoiden keskinäisen tasa-arvon näkökulmasta on erinomaista myös se, että opintorahan korotus koskee kaikkia koulutusasteita.
Toisaalta hallitus on kiinnittämässä erityistä huomiota koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuuteen. Ratkaisua haetaankin nyt esimerkiksi AMK-opiskelijoiden kirjaviin hoitokäytäntöihin. Onhan selvää, että kaikkien opiskelijoiden lakisääteiset palvelut on turvattava heidän opiskelupaikastaan ja kotikunnastaan riippumatta.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2007... Arctic Need Oy