Perintöverouudistuksella on monia tavoitteita

Vanhasen-Kataisen hallitusohjelman perintöverokirjauksista on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua, joka on kiteytynyt kysymyksiin tavallisten veronmaksajien kohtelusta sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukemisesta: Ketkä ovat lopulta hyötymässä uudistuksesta, ja miten sen oikeudenmukaisuudesta on aiottu huolehtia?

Suurin epäkohta, johon hallitus on päättänyt puuttua, on ollut se, ettei perintö- ja lahjaverotuksen eurorajoja ole tarkistettu moneen vuoteen. Siksi yhä pienemmistä perinnöistä on jouduttu maksamaan veroa. Perintöverotus koskeekin nykyisin jo kahta kolmasosaa perinnöistä, mikä on käytännössä pakottanut monia ottamaan merkittävän pankkilainan tai myymään esimerkiksi perityn asunnon tai kesämökin. Erityisen vaikeita tilanteita on syntynyt mm. silloin, kun lapsi on menettänyt vanhempansa.

Tämän vuoksi hallitusohjelmassa päätettiin keventää perintöveroa sekä "verotettavan perinnön alarajaa nostamalla että erityisesti lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpottamalla." Lisäksi on sovittu, että tähän tarkoitukseen käytetään 150 miljoonaa euroa. Tarkempaa tietoa aikataulutuksesta ja uudistuksen sisällöstä saadaan jo tänään järjestettävän kehysriihen yhteydessä, mutta jotakin osviittaa voidaan saada myös seuraavasta laskutoimituksesta.

Jos koko 150 miljoonan euron alennussumma käytettäisiin ensimmäiseen veroluokkaan, niin perintöverotuksen alaraja voisi nousta jopa noin 20 000 euroon. Valtaosa ihmisistä, valtiovarainministeriön arvion mukaan kolme neljäsosaa, ei enää maksaisi perintöveroa ja suuremmasta, esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä, menisi pari tuhatta euroa nykyistä vähemmän veroa. Eli huomattavasta uudistuksesta on joka tapauksessa kysymys.

Perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysten ja maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta on toisaalta synnyttänyt paljon keskustelua. Tämä uudistus on osa hallituksen elinkeinopoliittista keinovalikoimaa. Perintö- ja lahjaverotuksen poistolla hallitus haluaa varmistaa mahdollisimman monen yrityksen jatkamisen. Tosiasiahan on, että jopa 70 000 yritystä on lähivuosina sukupolvenvaihdostilanteessa. Jos niiden toiminnalle ei löydy jatkajia, menetämme myös näissä yrityksessä olevat työpaikat, ja tähän meillä ei laajassa mittakaavassa ole varaa.

Vuonna 2005 voimaan tulleen yritysverouudistuksen yhteydessä Vanhasen I hallitus sopi siitä, että yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan arvostamalla siirtyvä omaisuus perintö- ja lahjaverotuksessa 40 prosenttiin verotusarvosta. Poistamalla loputkin perintö- ja lahjaverot Vanhasen II hallitus haluaa nyt varmistaa sen, että yritystoiminnan jatkajat voivat keskittyä varsinaisen yritystoiminnan kehittämiseen ilman, että yrityksestä otetaan rahaa verojen maksuun tai että verosuunnitteluun tai byrokratiaan kuluu kohtuuttomasti aikaa. Kyseessä on siis valtiontalouden kannalta edullinen tapa edistää suomalaista yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä tukea työllisyyden myönteistä kehitystä. Kaiken muun paitsi yritystoimintaan olennaisesti kuuluvan omaisuuden on toki edelleen oltava normaalin perintöverotuksen piirissä, mihin on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota.

Perintö- ja lahjaverouudistuksen periaatteellisessa vastustamisessa onkin vaikea nähdä mitään mieltä, sillä
kysymys on toisaalta yksityishenkilöiden saamien kohtuuperintöjen varsin perusteltuun verovapauteen johtavasta inflaatiotarkistuksesta sekä toisaalta elinkeinopoliittisesta toimenpiteestä, jolla yritysten eloonjäämistä ja yhä jatkuvaa ja kehittyvää työllistämiskykyä pyritään tukemaan. Sellaisenaan kaavailtua uudistusta voidaan pitää hyvänä askeleena kohti lähiomaisten perintöveron täyspoistoa.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)

Copyright © 2007... Arctic Need Oy