Hyvät kuulijat!

Täällä jälleen kansanedustaja Ulla Karvo eduskunnasta.

Takana ovat nyt ensimmäiset kaksi kuukautta eduskuntatyötä, enkä voi muuta kuin todeta, että työ on ollut äärimmäisen kiinnostavaa ja sitä on todellakin riittänyt. Sillä välillä kun olemme saaneet kulkea ikään kuin juhlasta juhlaan - valtiopäivien avajaisista aina viime keskiviikkoiseen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistuntoon asti - olemme jo hyväksyneet Vanhasen-Kataisen hallitusohjelman ja käynnistäneet kuluvan vaalikauden valiokuntatyön. Lisäksi olen mm. ollut edustamassa Suomea useammassakin Pohjoismaiden neuvoston valtuuskuntajäsenyyteeni liittyvässä kokouksessa.

Tämän päivän näkökulmasta ehdottomasti ajankohtaisin aihe on hallituksen keskiviikkoinen kehysriihi, jossa sovittiin ensi vuoden talouspolitiikan linjoista ja myös koko vaalikauden valtiontalouden menokatosta. Neuvotteluja leimasi kauttaaltaan vahva vastuullisuuden henki, joka tarkoitti vahvaa sitoumusta sekä hallitusohjelmassa sovittujen menolisäyksien ja veronkevennysten toteuttamiseen että koko maan talouskehityksestä huolehtimiseen. Lopputuloksen mukaisesti eri muutokset onkin nyt jaksotettu mahdollisimman suhdannekestävästi pitkin vaalikautta, mutta kuitenkin siten, että kaikkein akuuteimpiin ja nopeimmin täytettävissä oleviin tarpeisiin puututaan jo ensi vuoden budjetissa. Mm. perintö- ja lahjaverotuksen merkittävä kokonaisuudistus sekä osin palkkaratkaisuista ja tulevasta suhdannekehityksestä riippuvat tuloveronalennukset ajoittuvat puolestaan myöhemmäksi.

Jo ensi vuonna on joka tapauksessa tulossa välttämättömiä parannuksia mm. opiskelijoiden, eläkeläisten ja yksinhuoltajien asemaan. Esimerkiksi opiskelijoiden opintotuen saamiselle asetetut vapaan tulon rajat nousevat 30 prosentilla heti ensi vuoden alusta, ja kaikkien koulutusasteiden opintoraha kohoaa 15 prosentilla jo ensi vuoden syyslukukauden alussa. Tämä on suuri helpotus opiskelijoille, joiden tuet ovat vääjäämättä jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.

Toisaalta voimme iloita siitä, että kansaneläkkeisiin tulee jo 1. tammikuuta alkaen hallitusohjelmassa sovittu reilu 20 euron korotus. Kun kuntien kalleusluokitus vielä poistuu samaan aikaan, kansaneläke nousee suurella osalla jopa 40 eurolla kuukaudessa. Lapsiperheiden lisätukeminen aloitetaan niin ikään jo ensi vuoden budjetissa nostamalla yksinhuoltajalle jokaisesta lapsesta maksettavaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta kaikkiaan 10 eurolla kuukaudessa.

Hallituksen kehysriihi päätti kuitenkin myös paljosta muusta kuin lisätulonsiirroista. Vähintään yhtä suuri periaatteellinen paino riihessä laitettiinkin osaamisen edistämiseksi tehtäville panostuksille, jotka tulevat näkymään aina peruskouluista korkeakouluihin. Peruskoulut saavat ensinnäkin vihdoinkin pitää ikäluokkien pienenemisestä syntyvät laskennalliset säästönsä, minkä tulisi mahdollistaa peruskoulutuksen monipuolista vahvistamista. Toisaalta satsataan sekä yliopistojen perusrahoitukseen että tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tämä luo tärkeitä edellytyksiä kansainvälisesti huipputasoiselle opetukselle sekä uusien innovaatioiden syntymiselle.

Työllisyyden näkökulmasta keskeisiä ovat myös elinikäiseen oppimiseen mm. ammatillisen peruskoulutuksen laajentamisen, oppisopimuskoulutuksen lisäämisen ja nuorten työpajatoiminnan lisätukemisen kautta kohdennettavat varat. Työllisyysmäärärahojen suuntaamisen johtoajatuksena on nyt ylipäätään tukea työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tarkoituksena on siten parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Edellisten ohella tämä merkitsee myös kotitalousvähennyksen parantamista, matalapalkkakokeilun laajentamista nuorille ja vammaiselle ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista.

Aivan kaikkia väestöryhmiä koskeva päätös on puolestaan se, että kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia kasvatetaan kehyskaudella yhteensä 608 miljoonalla eurolla. Näin hallitus vahvistaa mm. perusterveydenhuoltoa, lisää kotipalvelun ja vanhusten laitoshoidon henkilöstöä ja parantaa omaishoidon kattavuutta ja tukea. Kuntatalouden näkymät näyttäisivät jopa kokonaisuudessaan parantuvan siten, että kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylittäisi selvästi poistot ja tulorahoitus riittäisi kattamaan nettoinvestoinnit. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemiselle on olennaista myös se, että kuntien yhdistymisavustuksiin ja yhteistoiminnan tukemiseen varataan reilu 320 miljoonaa euroa koko vaalikaudelle.

Kaiken kaikkiaan pidän hienona sitä, että hallitus on nyt saanut aikaan kehykset, joissa yhdistyvät niin vastuulliset lisäykset ihmisten toimeentuloturvaan ja palveluihin kuin koko joukko päätöksiä tulevaisuuden tulojemme ja sitä kautta myös hyvinvointimme turvaamiseksi. Toivottavaa onkin, että myös oppositio ymmärtää tämän yhtälön tärkeyden ensi viikon tiistaina eduskunnassa alkavassa kehyskäsittelyssä.

Copyright © 2007... Arctic Need Oy