Matkailu avartaa – ihan oikeast!
Tämän vaalikauden alkua on värittänyt keskustelu kansanedustajien ulkomaanmatkailusta; matkustavatko edustajat liikaa ja tuhlataanko eduskunnan varoja turhuuteen. Asiassa on monta puolta. Suomi ei ole erillinen saareke maailmassa vaan maamme on osa suurempaa kokonaisuutta niin EU:n tasolla kuin globaalistikin. Suomi on liittynyt erilaisiin kansainvälisiin elimiin ja organisaatioihin, ja näihin on myös valittu edustajat edustamaan Suomen intressejä ja näkemyksiä.
Jokaiselle valtiolle on tärkeätä saada omat näkemyksensä kansainvälisesti huomioiduiksi. Useimmiten suuret valtiot jyräävät pienet valtiot. Tämän vuoksi on tärkeää, että samankaltaisen taustan omaavat pienet valtiot tekevät yhteistyötä keskenään. Näin on mahdollista saada joukkovoimaa yhteisten asioiden taakse. Tämän vuoksi Suomen on syytä tehdä ja kehittää yhteistyötä muun muassa muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
Usein kuulee arvosteltavan esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostoa tehottomuudesta. Ko. neuvosto onkin suosituksia antava eikä päätöksentekoa harjoittava elin, mutta on syytä muistaa, että siellä nousee esille asioita ja epäkohtia, joiden edistämiseksi ja parantamiseksi eri maiden hallitukset voidaan yhteisvoimin sitouttaa. Tietoisuus asioista ja epäkohdista lisääntyy inhimillisen kanssakäymisen avulla ja päätöksenteko länsimaisissa demokratioissa pohjautuu monien ihmisten tietämykseen.
Omakohtaisesta - lyhyestä, mutta intensiivisestä - kansainvälisestä parlamentaarikkokokemuksesta voin sanoa oppineeni paljon. Koska olen lappilainen kansanedustaja, on mielenkiintoni kohteena paljolti ollut pohjoinen ulottuvuus ja arktiset alueet. Aiemmasta tietämyksestä näihin liittyvistä kysymyksistä on ollut apua, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen voimakkuus on yllättänyt.
Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat nousseet esille kaikissa yhteyksissä, mitkä ovat liittyneet pohjoisiin alueisiin. Tämä on luonnollista, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoskeskustelun vilkkaus myös globaalilla tasolla. Kaiken aikaa on maapallolla tapahtumassa ilmaston näkökulmasta jotakin. Suuret säiden vaihtelut värittävät sääkarttoja. Toisaalla tappava kuumuus, kuivuus ja toisaalla hukuttavat tulvat ovat jokavuotisia ilmiöitä.
Aiemmin usein todettiin säiden vaihteluiden mahtuvan pitkän aikavälin tarkastelussa normaalien vaihteluiden sisälle. Tämän päivän arvioiden mukaan näin ei ole, vaan ilmastonmuutos on käynnissä oleva prosessi.
Kesäkuun puolessa välissä Pohjoismaiden neuvoston elinkeinovaliokunta piti kokouksensa Huippuvuorilla. Valiokunta tutustui Ny-Ålesundissa olevaan tutkimuskeskukseen, joka on keskittynyt arktisten alueiden tutkimukseen. Viimeiseen kahteen vuoteen merenlahti keskuksen edessä ei ole jäätynyt kuten aina aiemmin. Edellisen kerran säämittausten mukaan tällä paikalla yhtä lämmintä on ollut 1930-luvulla. Erona tuonaikaiseen ja nykyiseen on se, että nyt lämpeneminen on havaittavissa koko arktisella alueella yhtä aikaa jatkuvana prosessina. Kun 1930- luvulla oli lämmintä Huippuvuorilla, niin Alaskassa taas oli todella kylmä jakso. Siis arktinen alue oli sään suhteen "tasapainossa".
Siitä, mikä aiheuttaa ilmaston muutoksen ja sen kiihtyvän tahdin, ollaan eri mieltä. Onko kysymys pelkästään ihmisen toiminnan tuloksista? Voidaanko sään lämpenemistä hidastaa ja missä aikataulussa se voisi olla mahdollista? Järkevien energiaratkaisujen lisäksi yksi keino voi olla esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen lisääntyvä varastointi.
Maailman tasolla energiankulutus on huippuluokkaa ja jatkaa kasvuaan, mutta kulutusta on pystyttävä hillitsemään. Se, miten energiaa tuotetaan, nousee yhä suurempaan rooliin. Suomen energiapolitiikalla on oma myös merkityksensä ja nykyisen hallituksen energiaratkaisut ovat pääosin oikeita. Käsittämätöntä on kuitenkin, että ympäristöystävällisen vesivoiman täysimääräisen hyödyntämisen lisääminen on kahlittu poliittisesti.
Maailmanlaajuisesti katsottuna pienen valtion energiapolitiikalla ei niin suurta merkitystä ole, jos suuret päästövaltiot eivät reagoi ympäristöasioihin. Tässä kuitenkin nousee esille jälleen kansainvälisen yhteistyön merkitys. Useiden pienten maiden järkevillä energiaratkaisuilla on suurempi vaikutus kuin yksittäisen pienen maan vastaavilla. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö ja kanssakäyminen lisävät valistuksen määrää eri maiden kansalaisten keskuudessa. Valistuneilla kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekijöihinsä.
Oman kokemukseni mukaan kansanedustajana tekemäni kokousmatkat ovat avartaneet näkemyksiäni ja olen päässyt luomaan yhteistyösuhteita eri puolille maailmaa. Päätöksenteko on ihmisten välistä kanssakäymistä, ja siksi kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Kansanedustajien matkustaminen ulkomailla on nähtävä osana tämän päivän normaalia maailmanmenoa, ellei sitten haluta, että Suomi eristäytyy muusta maailmasta.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2007... Arctic Need Oy