Kataisen budjettipaketti kelpaa lappilaisillekin
Helteiden helliessä vielä pohjoistakin Suomea hallitus on jo käärinyt hihansa tulevaa vuotta ajatellen. Eräänlaisena politiikan syksyn avauksena voidaan pitää erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Kataisen 1. elokuuta julkistamaa ensimmäistä budjettiesitystään. Kokonaisuudessaan esitys osoittaa, että vaaleissa annettujen lupausten lunastamiseen on ryhdytty empimättä ja esityksen painopisteet ovat samat kuin ennen vaaleja ilmoitetut: suomalaisen työn tukeminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä vastuullinen veropolitiikka.
Katainen on ensitöikseen alentamassa puolen miljoonan suomalaisen eläkeläisen verotusta, jolloin etenkin keskituloisten eläkeläisten verotus laskee palkansaajien verotuksen tasolle. Kaikkein pienempien eläkkeiden verotus pysyy aiempaan tapaan palkansaajien verotusta kevyempänä. Verohuojennuksen lisäksi eläkeläisille on ensi vuonna luvassa 20 euron korotus kansaneläkkeisiin. Joidenkin kohdalla tulojen lisäys on jopa 40 euroa kuukaudessa.
Niin ikään opiskelijoiden pitkä odotus palkitaan: viimeksi vuonna 1992 tarkistettua opintorahaa korotetaan 15 prosenttia ja opiskelijan vapaan työtulon rajaa jopa 30 prosenttia. Toisaalta Katainen vastaa kokoomuksen ennen vaaleja esittämään vaatimukseen ikäluokkien pienenemisestä säästyvien varojen käyttämisestä lyhentämättömänä koulutuksen kehittämiseen. Pääkohteina ovat opettajien tutkitusti tärkeimpinä pitämät mahdollisimman sopivien ryhmäkokojen turvaaminen sekä erityisopetuksen saatavuuden parantaminen.
Koulutus- ja sivistyspainotusten ohella myös perintöveron kohtuullistaminen oli yksi kokoomuksen keskeisistä vaalitavoitteista. Tällä hetkellä perintöveron verovapauden yläraja on 3 400 euroa, ja nyt verotettavan perinnön alaraja ollaan lähes kuusinkertaistamassa kerralla 20 000 euroon. Verotettavan perinnön alarajan nostaminen helpottaa kaikkien perinnönsaajien verotaakkaa, ja arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa perinnönsaajista vapautuu perintöverosta.
Suomen talous on hyvällä kasvu-uralla. Sen ennustetaan kasvavan tänä vuonna yli neljä prosenttia ja vielä ensi vuonnakin reilut kolme prosenttia. Hyvä talouskasvu tukee työllisyyttä ja päinvastoin - työllisyysasteen nousu talouskasvua. Täysin vailla haasteita tulevaisuus ei kuitenkaan ole. Työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmien ennustetaan pahenevan. Oman haasteensa työllisyyden kehitykselle ja teollisuuden kilpailukyvylle asettavat myös joidenkin alojen kustannustason merkittävä nousu sekä jo tehdyt palkkaratkaisut. Tämän vuoksi valtionvarainministeri Katainen on peräänkuuluttanut myös suurta harkitsevuutta finanssipolitiikassa.
On selvää, että tulevat veronkevennykset ja menojen lisäykset on kaiken kaikkiaan ajoitettava niin, ettei talouden vakaa kehitys vaarannu. Toivottavaa onkin, että tämä perustelu ymmärretään ja hyväksytään myös ruuan arvolisäverotuksen keventämisen kohdalla ja että siihen sitoudutaan myös muiden hallituspuolueiden piirissä. Samoin on luonnollista, että runsaiden etuuksien korotusten, verotuksen helpotuksen ja joidenkin määrärahalisäysten vastapainoksi on luvassa myös joitakin hallitusohjelmaneuvottelussa sovittuja veronkorotuksia, joiden kritisoimisessa on niin ikään otettava koko kokonaisuus huomioon. Pohjoisen edustajana eduskunnassa olenkin jo nyt vakuuttunut siitä mutta valvon myös osaltani sitä, että Lapin kokonaissaldo jää mahdollisten energiaverotuksenkin muutosten jälkeen vahvasti plussalle.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2007... Arctic Need Oy