Sopu on koko yhteiskunnan etu

Monien mielissä on tänä syksynä ollut huoli joko omasta tai läheisten terveydestä työtaistelu-uhan alla. Samaan aikaan on toivottu, että arvokasta työtä tekevät hoitajat saisivat reilun palkankorotuksen. Nyt päällimmäisenä tunteena on helpotus siitä, että ratkaisu löytyi.

Sovittelun aikana kuultiin useita viestejä siitä, kuinka kaukana sopimuksen synnystä vielä ollaan. Lautakunnassa ei kuitenkaan luovuttu toivosta, vaan maltti säilyttäen etsittiin ratkaisu, johon osapuolet voivat olla tyytyväisiä.

Kunta-alan palkat nousivat muutenkin reilusti. Palkkatasa-arvoa edistettiin aidosti tämän syksyn ratkaisuilla. Esimerkiksi opettajat, sosiaalityöntekijät ja kirjastonhoitajat saivat reilut palkankorotukset, joista sovittiin jo aiemmin syksyllä. Se on suuri harppaus eteenpäin, ja kokoomus toivoo hyvin alkaneen palkkatasa-arvotyön edelleen jatkuvan.

Kaikki ovat iloisia kunnallisten naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkankorotuksista. Hyvän palkkaratkaisun myötä kuntien talouden kestävyydestä on kuitenkin noussut kysymyksiä. Valtio tukee kuntien palkanmaksua monin tavoin. Hallituksen lupaus ylimääräisestä tasa-arvoerästä kuntien valtionosuuksiin toteutuu sopuratkaisun myötä. Kuntia tuetaan myös täysimääräisin indeksikorotuksin. Valtiolla on tietty rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja näin ollen menojen kasvaessa myös valtion kunnille suuntaama rahamäärä kasvaa. Palkkojen nousu näkyy siis suoraan nousevina indeksikorotuksina, jotka nykyinen hallitus korvaa kunnille sataprosenttisesti.

Ensi vuonna kunnat saavat lisää 755 miljoonaa euroa. Tästä summasta mainittuja indeksikorotuksia on 374 miljoonaa euroa. Myös kuntien omat verotulot ovat voimakkaassa kasvussa, eikä valtio ota kunnilta enää "pakkolainaa", vaan kustannustenjaon tarkistus tehdään täysimääräisenä. Hallitus ei myöskään tule esittämään henkilöstön määrää lisääviä uusia velvoitteita ja säännöksiä ja helpottaa näin kuntien palkkapaineita. Palveluiden laadullinen kehittäminen sen sijaan jatkuu.

Sopimukseen sisältyy ajatus tuottavuuden kasvusta. Tätä toivoivat erityisesti sopijaosapuolet. Hallitus tukee tavoitetta ja esittää ensi vuodelle 18 miljoonan euron lisäystä kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyvien palkkausjärjestelmien edistämiseksi. Jos kunnat onnistuvat palvelurakenneuudistuksissaan, niistä koituva säästö tulee suoraan kunnille - tukemaan palkanmaksua ja turvaamaan palveluiden laatua.

Palkkaratkaisun lisäksi katsetta halutaan suunnata sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämismäärärahoista kohdennetaan merkittävä osuus nimenomaan henkilöstövoimavarojen kehittämishankkeisiin. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa kuntia käyttämään valtionosuuksien lisäyksiä samaan tarkoitukseen. Kaikilla näillä toimilla pystytään vaikuttamaan myös alan houkuttelevuuteen. Osaavaa hoitohenkilökuntaa tarvitaan.

Naisvaltaisten koulutettujen ammattien palkkauksen jälkeenjääneisyys on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa pysyvä ongelma. Työtä ei saa jättää kesken, vaan ongelmakohtiin on jatkossakin tartuttava. Tehdyt ratkaisut osoittavat, että kun yhteinen tahtotila löytyy, vaikeisiinkin haasteisiin vastaaminen on mahdollista.

Suomi tarvitsee arvoja, inhimillisyyttä ja välittämistä. Tässä korjataan vuosikymmenten aikana syntynyttä epäkohtaa, ei kertaratkaisulla, mutta isoja askeleita eteenpäin ottaen. On tärkeää kantaa vastuuta myös siitä, että tarvitsevat saavat tulevaisuudessakin hyvää hoitoa. Ennen kaikkea kysymys on oikeudenmukaisuudesta, eli siitä, että vaativasta työstä saa kunnollista palkkaa - sukupuolesta riippumatta.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)


Copyright © 2007... Arctic Need Oy