Hallituksen ensimmäinen puoli vuotta
Sinivihreän hallituksen ensimmäiset kuusi kuukautta ovat nyt takana. Intoa ja hallituksen hyvää sisäistä yhteishenkeä on hehkutettu, mutta mikä parasta uusia merkittäviä uudistuksia ja parannuksia on saatu jo aikaan. Näin lyhyellä aikavälillä on huomattavaa, että esimerkiksi perintövero on laitettu kokonaan uusiksi, eläkeläisten verotus oikaistiin ja opiskelijoiden asemaa parannettiin opintotukea ja vapaan tulon rajoja korottamalla. Ja vastikään julkistettiin erittäin paljon kehuttu autoverouudistus.
Keväällä hallitusohjelman painomustekaan ei ollut ehtinyt kuivua, kun hallitus jo ajoi läpi palvelusetelin käyttöönottamisen myös kotisairaanhoidossa. Juuri ripeä toiminta ja uudistusmielisyys ovat leimanneet sinivihreää yhteistyötä. Luutuneisiin ja byrokraattisiksi muuttuneisiin hallinnon järjestelyihin on vihdoinkin uskallettu puuttua ja esimerkiksi elinkeinoministeriön kaltainen valtaisa hallinnollinen uudistus on saatu toteutukseen ennätysajassa. Samalla tavoin hallitus on lähtenyt tarkastelemaan myös muita hallinnon rakenteita. Esimerkiksi Opetushallituksen tilaa on selvitetty ja jatkotoimenpiteitä odotetaan. Myös verohallinto uudistuu piakkoin aiempaa selkeämmäksi organisaatioksi.
Oppositiopuolue SDP on lähtenyt kesän jälkeen räksytyksen ja syyttelyn tielle. Hallitus on jättänyt tuon sisällöttömän kritiikin omaan arvoonsa. Eivät suomalaiset kaipaa poliittisia performansseja, vaan ihmiset haluavat hallitukselta ja poliitikoilta konkreettisia parannuksia omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan yleisemmin. Tämä olisi syytä muistaa myös oppositiossa olevissa puolueissa.
Kesällä käytiin varsin eriskummallinen keskustelu siitä, onko nykyhallitus edeltäjäänsä sosiaalisesti oikeudenmukaisempi. Jos tarkastelee sinivihreän hallituksen toimia esimerkiksi pienituloisimmille eläkkeensaajille, niin edellisen hallituksen aikana kansaneläkkeeseen tehtiin korotuksia yhteensä 12 euron verran, kun taas istuva hallitus korottaa kansaneläkettä ensi vuonna 20 eurolla. Itse asiassa suurella osalla kansaneläkkeen saajista tuo korotus nousee jopa 40 euroon kuntien kalleusluokituksen poistuessa.
Syksyn kuumimpiin keskustelun aiheisiin kuuluu ehdottomasti hoitoalaa koskeva työmarkkinaratkaisu. Hallitusohjelmassa luvattiin kunnille ensi kertaa ylimääräinen valtionosuusporkkana, mikäli kunta-alan koulutetuille naisvaltaisille aloille saavutetaan tasa-arvoa edistävä palkkasopimus. Tämä oli sitoumus, jonka kokoomus teki vaaleissa, ja siitä pidetään kiinni kuntatyönantajan ja työntekijäjärjestöjen päästyä edellytetyn mukaiseen lopputulokseen. Onkin selvää, että kunta-alalla on tapahtunut ja tapahtumassa historiallinen muutos, joka parantaa naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvoa kautta linjan.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2007... Arctic Need Oy