Kemijärveläiset eivät ole yksin

Politiikassa ja arjessa tulee harvoin vastaan sellaisia asioita, joiden hoitamisessa ei korostettaisi yhteistyön mutta myös yhteisvastuun merkitystä. Toisaalta yhteiskunnassamme korostuu niin yksilöiden kuin muidenkin toimijoiden valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus. Lain, muiden rajoitusten sekä oman mielensä ja kykyjensä puitteissa kukin saa päättää omasta toiminnastaan.

Valtiovallan yhtenä velvollisuutena on edistää työllisyyttä, mutta myös turvata elinkeinon harjoittamisen vapaus. Tavoitteena on huolehtia kaikkien osapuolten mahdollisuudesta toteuttaa itse itselle omaksuttua tarkoitusta, toimia omien näkemyksiensä pohjalta omien tavoitteidensa hyväksi ja tehdä myös omat omaehtoiset sitoumuksensa.

Valtion roolina nyky-yritysmaailmassakin on toimia lähinnä ulkopuolisena säätelijänä ja yritystoiminnan yleisenä kannustajana eri keinoin. Valtio on kuitenkin huomattava osakkeenomistaja useammassa yrityksessäkin, joiden osalta valtion rooli ei olekaan niin selvä. Omistamalla merkittävän joskin vähemmistöosan Stora Ensostakin ja nauttimalla myös yrityksen osingoista valtion on Suomessa katsottu olevan korostetussa vastuussa yrityksen toiminnasta ja sen vaikutuksista maassamme. Lapissa on painanut myös mm. Kemijärven tehtaan historia.

Toisaalta nykyinen Stora Enso on kansainvälinen pörssiyhtiö, jolla on lukuisia muitakin enemmän ja vähemmän suuria ja vaihtuvia osuuksia omistavia omistajia. Heillä on myös omat vastuunsa, ominaisuutensa ja päämääränsä. Koko järjestelmän toimivuuden turvaamiseksi onkin oltava vahvat yhteiset pelisäännöt ja luottamus siitä, että niitä noudatetaan ja että ketään omistajaa ei suosita.

Storasta ja Ensosta haluttiin aikanaan muodostaa entistä suurempi kokonaisuus ja turvata näin uuden yhtiön kilpailu- ja sitä kautta myös tuloksenteko- ja työllistämiskyky yhä kovenevien globaalien markkinoiden oloissa. Valtion omistusosuuden pienentyessä selvästi alle puoleen vahvistui toisaalta se, ettei yhtiö voi olla vain Suomen valtion renki. Entistä laajemmalle omistajajoukolle vastaavalla Stora Enson johdolla on nyt velvollisuus edistää ennen kaikkea kaikkien omistajien yhteistä sijoittajaintressiä ja pohjata päätöksensä omaan näkemykseensä kokonaisuuden kannalta parhaasta strategiasta tulevaisuudessa. Vastuu yltää yhtiön kaikkiin sidosryhmiin, työntekijöihinkin, niin Suomessa kuin muuallakin.

Eduskunta edustaa puolestaan Suomen kansaa, ja kutakin meistä suomalaisista painaa huoli erityisesti omasta lähipiiristämme, oman alueemme väestä ja heidän eduistaan. Meillä on oma näkökulmamme, jota meillä on oikeus ja velvollisuuskin puolustaa. On kuitenkin tärkeää valita oikeat keinot tavoitteidemme edistämiseksi ja huomioida myös niiden käytön seuraukset. Vaikka niin minä kuin lukuisat muutkin kokoomusedustajat olisimmekin mielellämme nähneet Kemijärven tehtaan vielä jatkavan, niin sitä koskeva päätöksenteko ei nykymaailmassa kuulu eduskunnalle eikä valtion määräysvaltaan. Kaikissa tulevaisuutta koskevissa päätöksissä on lisäksi aina kyse ennakoinnista, ja siitä mikä on kannattavin toimintalinja vähänkään pidemmällä aikavälillä ja laajemmassa katsannossa.

Maamme hallitus on tehnyt erittäin laaja-alaista työtä kemijärveläistenkin parhaaksi. Yhteistyössä ja yhteisvastuussa alueen kaikkien toimijoiden kanssa on pyritty järjestämään uusia korvaavia mahdollisuuksia, samalla kantaen huolta siitä, että kaikkien meidän yhteiseksi hyväksi tehdyiltä sijoituksilta ei mene pohja. Tämä on ollut työtä, jonka puolesta äänestin välikysymysäänestyksessä ja jota koko eduskunnankin olisi syytä tukea tulevaisuudessa. Tärkeintä onkin nyt päästä ylitse aluetta vahingoittavasta vastakkainasettelusta ja levittää ennemmin sellaista yhteisviestiä, että Lapissa on edelleen tilaa sekä osaaville ihmisille että heille työpaikkoja tarjoaville yrityksillekin. Tämä on ainoa vastuullinen keino huolehtia alueen työllisyydestä.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)


Copyright © 2007... Arctic Need Oy