Karvo patistaa tulvakorvausuudistusta

Kansanedustaja Ulla Karvo (kok) on saanut vastauksen hallitukselle esittämäänsä kirjalliseen kysymykseen tulvavahinkokorvausten saattamisesta palovakuutuksen piiriin. Karvon mukaan on korkea aika, että tulvavahinkojen korvausjärjestelmäämme saadaan parannettua, ja hän pitää tärkeänä, että nyt hahmotellussa aikataulussa pysytään.

- On positiivista, että hankkeessa ollaan nyt vihdoin etenemässä. Täysin tyytyväisiä voimme toki olla vasta sitten, kun näemme työn tulokset ja uudistus on saatu käytäntöön.

Ohessa kirjallinen kysymys sekä siihen saatu vastaus kokonaisuudessaan.

Ystävällisin terveisin
Ulla Karvo

KK 391/2008 vp - Ulla Karvo /kok
Tulvavahinkokorvausten saattaminen palovakuutuksen piiriin

Eduskunnan puhemiehelle

Lumen sulamisesta syntyvät tulvat ovat Suomessa jokakeväinen ilmiö. Erityisesti Länsi- ja Pohjois-Suomessa myös jääpadot voivat kuitenkin aiheuttaa suuria ja äkillisiä tulvia. Yleisesti on arvioitu, että mahdollinen ilmastonmuutos pahentaisi tulvia myös Suomessa. Muun muassa Kittilässä vuonna 2005 tapahtunut suurtulva toi esille olemassa olevan turvavarautumis- ja korvausjärjestelmämme heikkoudet. Nykyisellään maa- ja metsätalousministeriön budjettivarat ovat loppuneet, ja korvausmenettelyn kesto on voinut venyä yli vuoden mittaiseksi. Rakennuksille ei myöskään ole ollut yleisesti saatavissa vakuutuksia tulvavahinkojen varalta. Tilanteen vakavuutta kuvaa hyvin se, että kun Kittilän tulvat aiheuttivat aikoinaan 6 miljoonan euron vahingot, niin Rovaniemellä suurtulva voisi aiheuttaa jopa 60 miljoonan euron tuhot.

Ratkaisuna tilanteeseen maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä ehdotti 18.5.2006 silloiselle maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle, että poikkeuksellisista tulvista rakennuksille ja niiden irtaimistolle aiheutuvia vahinkoja korvattaisiin vastedes rakennusten omistajien tulvavahinkovakuutuksista eikä valtion varoista. Samalla rakennuksille aiheutuvien tulvavahinkojen korvattavuutta laajennettaisiin nykyisestä. Suunnitellun mallin etuna olisi, että palovakuutukseen kytkettyinä kustannukset jakautuisivat siten, että yksittäisille omistajille syntyisi vuosittain vain muutamien eurojen lisäkulut. Asiasta ei kuitenkaan toiseksi ole saatu hallituksen esitystä, mikä on säilyttänyt tilanteen ennallaan.

EU:n direktiivi edellyttää, että tulvanhallintasuunnitelmat ovat valmiina vuoteen 2015 mennessä. Lapin liiton tulvatyöryhmä on selvittänyt osaltaan Lapissa olevia tulvariskejä ja päätynyt muun muassa kannattamaan Pelkosenniemelle Kemihaaraan, Kittilän Loukiselle ja Syvätepastoon sekä Enontekiön Neitikaittiin rakennettavia tekoaltaita. Selvitykset jatkuvat, ja Lapin liitto valmistelee omia kantojaan. Altaat olisivat joka tapauksessa vuosien, jopa vuosikymmenien, prosessi, jonka ohella tarvittaisiin myös välittömämpiä toimia mahdollisiin tulvatuhoihin varautumiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on hallituksen kanta tulvavahinkojen korvaamisen siirtämisestä maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimasta menettelystä palovakuutukseen sisältyväksi pakolliseksi tulvavahinkoriskin korvaukseksi,
millä aikataululla uudistus voi olla mahdollista toteuttaa sekä
mihin muihin toimiin hallitus on aikonut ryhtyä tulvavahinkojen ennalta ehkäisemiseksi?

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2008

Ulla Karvo /kok

*******************************************************************

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tulvista rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja voidaan nykyisin korvata maa- ja metsätalousministeriön pääluokan määrärahoista poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) perusteella. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ehdotusta hallituksen esitykseksi tulvavahinkojen korvausjärjestelmän uudistamiseksi. Valmisteltavana oleva hallituksen esitys perustuu 18.5.2006 mietintönsä antaneen tulvavahinkotyöryhmän ehdotukseen ja siitä annettuihin lausuntoihin.

Ministeriöt selvittävät mahdollisuutta toteuttaa tulvavakuutus palovakuutuksiin liitettävänä lakisääteisenä vahinkovakuutuksena. Jos vakuutusmallin toteuttamiselle ei ole esteitä, hallituksen esitys tulvakorvausjärjestelmän uudistamiseksi voitaisiin antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2008. Lain säätämisen jälkeen vakuutusyhtiöille olisi varattava riittävästi aikaa ehdotuksessa tarkoitetusta vakuutuksesta tiedottamiseen, vakuutuksen ehtojen laatimiseen, vakuutusmaksujen määrittämiseen sekä voimassa olevien palovakuutusta koskevien vakuutussopimusten muuttamiseen siten, että ne sisältävät myös ehdotetun lain mukaisen vakuutuksen. Tämän vuoksi laki voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua sen säätämisestä.

Maa- ja metsätalousministeriö on 24.10.2007 asettanut työryhmän valmistelemaan EU:n tulvadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta) toimeenpanemiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on myös selvittää tarve ja mahdollisuudet säätää tulviin varautumisesta ja tulvariskien hallinnasta direktiivin vaatimuksia laajemminkin. Työryhmän tulee antaa ehdotuksensa 28.2.2009 mennessä. Tulvadirektiivin mukaisesti jäsenmaiden on arvioitava tulvariskit ja laadittava tulvariskialueille tulvakartat ja tulvariskien hallinnan suunnitelmat. Jäsenvaltiot päättävät itse tulvasuojelun tasosta ja tulvariskien hallinnan keinoista. Tulvariskien hallinnan suunnittelussa keskitytään tulvien ehkäisyyn, tulvasuojeluun sekä valmiustoimiin. Tarkoituksena on, että tulvista koituvia vahinkoja vähennetään mahdollisuuksien mukaan myös muilla keinoin kuin tulvasuojelurakenteilla. Tällaisia keinoja ovat muun muassa tulvariskien ottaminen nykyistä paremmin huomioon alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa, veden pidättäminen valuma-alueilla sekä tulvavesien ohjaaminen alueille, joilla haitat ovat vähäiset.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila


Copyright © 2007... Arctic Need Oy