Kansanedustaja Ulla Karvo: Ajankohtaista

Karvo perää alueellisia viestintämahdollisuuksia

Viestintäministeri Suvi Lindén on antanut selvityksensä kansanedustaja Ulla Karvon (kok) kirjalliseen kysymykseen internet- ja muiden perusviestintäpalvelujen turvaamisesta kaikkialla Suomessa. Karvo toi kysymyksessään esiin tapauksia, joissa tarjolla ei ole vielä ollut toimivia langattomia yhteyksiä mutta joissa lankaliittymien tarjonta on lopetettu tuleviin langattomiin palveluihin vedoten.

Viestintävirasto on nimennyt TeliaSonera Finland Oyj:n yleispalveluyritykseksi 75 kunnan, mukaan lukien kysymyksessä mainittujen Kittilän ja Muonion alueella. Ministeri Lindénin mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt yritystä arvioimaan sen mahdollisuuksia ylläpitää aiempaa palvelutarjontaa, kunnes langaton laajakaista kattaa nämä alueet.

Vastauksena TeliaSonera Finland Oyj on ilmoittanut aloittavansa uudelleen ainakin 1 Mbit/s nopeuteen yltävien kiinteän verkon laajakaistayhteyksien tarjoamisen niillä alueilla, jotka eivät ole langattoman laajakaistaverkon peittoalueella. Myynti aloitetaan kotitalouksille viimeistään 1.8.2008. Yritysliittymiä on saatavilla jo 1.6.2008 lähtien.

Karvo painottaa osaltaan ministeriön linjausta siitä, että vaadittavien yhteysnopeuksien on seurattava tekniikan ja käyttötottumusten kehitystä. Uudistuksia tehtäessä ei saa myöskään syntyä tilanteita, joissa asianmukaisia palveluja ei ole laisinkaan tarjolla.

Ohessa kirjallinen kysymys ja vastaus kokonaisuudessaan.

Yst. terv.
Ulla Karvo

****************************************

KK 405/2008 vp - Ulla Karvo /kok

Internetyhteyksien turvaaminen kaikkialla maassamme

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2007 helmikuussa voimaan tulleessa viestintämarkkinalain muutoksessa tehtiin yleisviestintäpalvelujen tarjoamisesta entistä vähemmän riippuvaista käytettävästä teknologiasta. Sidonnaisuus yksinomaan kiinteään puhelinverkkoon poistettiin ja annettiin mahdollisuus tarjota palvelua tekniikasta riippumatta minkä tahansa viestintäverkon välityksellä.

Toisaalta kyseiseen lakiesitykseen liittyneissä hallituksen esityksen perusteluissa korostettiin, että käyttäjällä olisi valitusta tekniikasta riippumatta edelleen oikeus samoihin peruspuhelinpalveluihin kuin ennenkin. Suomen poikkeuksellisten maantieteellisten olosuhteiden vuoksi painotettiin myös palvelujen alueellista saatavuutta ja edellytettiin, että yhtäläisiä palveluita tulisi olla saatavilla kohtuullisin ehdoin koko maassa.

Jokaiselle suomalaiselle kuuluvat yleisviestintäpalvelut on säädetty turvattaviksi viime kädessä yleispalveluntarjoajiksi nimettyjen teleyritysten kanssa. Tässä yhteydessä on myös edellytetty, että liittymien on mahdollistettava myös tarkoituksenmukainen internetyhteys. Käytännössä tilanne on kuitenkin ollut se, että esimerkiksi Kittilän-Muonion alueella uusien lankaverkkoyhteyksien tarjoaminen on paikoin lopetettu ilman, että saatavilla on ollut toimivaa langatonta internetyhteyttä. Langattomien palvelujen on luvattu olevan toiminnassa vuoden 2009 loppuun mennessä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt ja aikoo ryhtyä turvatakseen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta lakisääteiset perusviestintäpalvelut myös perusteluissa sanotun siirtymäajan aikana?

Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2008

Ulla Karvo /kok

*********************************

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Viestintämarkkinalain (393/2003) keskeisenä lähtökohtana on varmistaa peruspuhelinpalveluiden tarjonta koko maassa. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintäviraston on nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä perustelepalveluiden tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Tammikuussa 2008 Viestintävirasto nimesi kymmenen teleyritystä yleispalveluyritykseksi, jotka ovat velvollisia tarjoamaan kohtuuhinnalla perustelepalveluita kansalaisille tietyllä alueella.

Teleyritykset voivat tarjota perustelepalveluita (ns. yleispalvelua) muunkin kuin lankapuhelinverkon välityksellä. Kuten kysymyksessä todettiin, tämän mahdollistava viestintämarkkinalain muutos tuli voimaan viime vuoden helmikuussa. Muutos tehtiin, koska yli 96 prosentilla kotitalouksista on yksi tai useampi matkapuhelin, mutta lankapuhelin löytyy enää 40 prosentista kodeista, ja suunta on edelleen laskeva. Hallituksen kantana on kuitenkin, että tekniikasta toiseen siirryttäessä kenellekään asuin- tai toimipaikasta riippumatta ei saa aiheutua edun- tai oikeudenmenetyksiä.

Kysymyksessä tuotiin esille, että yleispalveluita tarjoavien liittymien tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen internetyhteys. Viestintäviraston yleispalveluyritysten nimeämispäätöksessä tarkoituksenmukainen internetyhteys on määritelty tarkemmin. Se on lain perustelujen mukaan käsite, jonka on tarkoitettu muuttuvan ajan myötä tekniikan ja käyttötottumusten kehittyessä. Tarkoituksenmukaisella yhteydellä ei vielä tällä hetkellä tarkoiteta nopeinta saatavilla olevaa tekniikkaa, kuten laajakaistaliittymää, vaan liittymää, jolla internetin peruspalvelut, kuten sähköposti ja internetsivujen selailu, toimivat tyydyttävällä tavalla. Aikaisemmin voimassa olleen viestintämarkkinalain 59 §:n on katsottu edellyttävän, että teleyrityksen tulee tarjota käyttäjälle vähintään analogisella modeemiyhteydellä toteutettu internetliittymä. Yleispalvelua koskevan lakimuutoksen esitöissä puolestaan on nimenomaisesti todettu, että helmikuussa 2007 voimaan tulleella lailla ei ole tarkoitettu muuttaa nykytilaa tältä osin. Tästä johtuen viestintämarkkinalain mukainen yleispalveluvelvoite edellyttää, että käyttäjälle tarjotaan yleispalvelutuotteena liittymä, joka mahdollistaa tiedonsiirron analogista modeemiyhteyttä vastaavasti, eli 30-50 kbit/s nopeudella. Tämä nopeus voidaan saavuttaa jo nykyisillä GSM-verkoilla.

Viestintämarkkinalain tarkoittaman tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden sisältöä harkitaan muutettavaksi siten, että yleispalvelulta edellytetty liittymänopeus ei enää olisi Viestintäviraston nykyisen tulkinnan mukainen 30-50 kbit/s -nopeus, vaan liittymä vastaisi nopeudeltaan käyttäjien enemmistön käytössä olevaa liittymää. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden nopeus seuraisi tietyin ehdoin ja eri päätöksestä enemmistön käytössä olevan internetyhteyden nopeutta. Esimerkiksi vuosittain tehtävä tarkastelu perustuisi Viestintäviraston laatimaan markkina-analyysiin sekä selvitykseen yleispalveluvelvoitteen teknisestä toteutettavuudesta. Muutoksen tavoitteena on, että kaikilta yleispalveluvelvollisilta teleyrityksiltä vaadittaisiin ensivaiheessa laajakaistayhteys mahdollisesti vähintään 1 Mbit/s:n yhteysnopeudella.

Ratkaisu asiassa tehdään sen jälkeen, kun liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen selvitys koko maan kattavan laajakaistan tarjonnan turvaamisesta ja rahoituksen järjestämisestä erityisesti haja-asutusaluilla on valmistunut.

Viestintävirasto on nimennyt TeliaSonera Finland Oyj:n yleispalveluyritykseksi 75 kunnan myös Kittilän ja Muonion alueella. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt yritystä arvioimaan sen mahdollisuuksia tarjota yleispalvelun ylittäviä kiinteitä laajakaistayhteyksiä siihen saakka kunnes langaton laajakaista kattaa nämä alueet.

Viestintäministeri Suvi Lindén