Asiakasnäkökulmaa on painotettava Paras-hankkeessa

Parhaillaan käynnissä oleva Paras-hanke tähtää hyvinvointipalveluiden turvaamiseen myös tulevaisuudessa. Historiamme suurimmassa kunnallishallinnon uudistuksessa keskeisessä asemassa ovat perusoikeudet ja yhdenvertaisuus. Kansalaisille on taattava tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaiden peruspalveluiden käyttämiseen ympäri Suomen, vaikka samaan aikaan palveluiden rahoituspohja kapenee ikääntymisen myötä. Tavoitteet on asetettu korkealle, ja haasteet ovat mittavat.

Kunnissa onkin otettu muutostarve tosissaan ja ryhdytty uudistustoimiin rivakasti. Paras-hankkeen näkyvintä osaa, kuntaliitoksia, on toteutunut runsaasti. Ensi vuoden alussa 99 kuntaa yhdistyy 32 kuntaliitoksessa. Yhteistyötä on lisätty myös muuten, esimerkiksi yhteistoiminta-alueista on syntynyt useita sopimuksia. Tämä on erittäin hieno asia, mutta kuntien yhteistyön ripeä tiivistäminen ei ole ollut täysin ongelmatonta. Varsinkin harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen Lapissa ratkaisut ongelmiin ovat vaikeita. Loppuun asti ei ole pohdittu sitäkään, miten asiakas uudessa mallissa huomioidaan.

Paras-hanketta on syytä viedä edelleen määrätietoisella otteella rohkeasti eteenpäin, mutta on otettava askeleita myös asiakkaan suuntaan. Hallinto voi ja sen pitääkin muuttua, mutta samalla on kehitettävä palvelun käyttäjien polkuja hallinnon sisällä. Parhaassa tilanteessa asiakas saa laadukkaat palvelut lyhyellä jonotuksella ja pienellä luukkumäärällä, mutta hallinto lepää aiempaa vahvemmilla harteilla. Jos nyt näyttää siltä, että alueen palvelut uhkaavat uudistuksessa pirstoutua, paikkaamistyöhön on ryhdyttävä viipymättä. Saumattomassa yhteistyössä huomioidaan nimenomaan palvelun käyttäjän etu.

Voi tietysti kysyä, miksi kunnallishallinnon uudistus aloitettiin rakenteista, eikä suoraan asiakkaan näkökulmasta. Puitelaissa asetettiin perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalitoimen palveluiden järjestämiselle noin 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimus.

Ensi vaiheessa hankkeen keskeisenä ajatuksena on ollut vahvistaa kuntien kykyä vastata velvoitteistaan. Tehtäviä on paljon ja laadukkaat peruspalvelut maksavat, voimavarojen on riitettävä. Hallinnollinen ja taloudellinen tulokulma uudistukseen onkin ollut hyvin perusteltu. Mutta vaikka Paras-hanke aloitettiin rakenteista, tärkein tavoite on varsinaisen palvelutoiminnan uudistaminen. Uudistuksen toisessa vaiheessa on aika keskittyä asiakasnäkökulmaan.

Viimeistään nyt on taloudellisista voimavaroista siirryttävä tarkastelemaan myös inhimillisiä voimavaroja. Suunnittelutyöhön on kutsuttava mukaan henkilöstön ja kansalaisjärjestöjen edustajat. Palveluiden kannalta aivan keskeinen voimavara on kunta-alan työntekijöiden osaamispääoma. Sitä ei voi uudistuksessa jättää käyttämättä. Omien alojensa asiantuntijat tietävät aivan ruohonjuuritasolta lähtien, miten asiakas eri peruspalvelupolkuja käyttää. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja sairaanhoitajat ovat myös niitä, jotka asiakasta näillä poluilla ohjaavat.

Paras-hanketta seurataan eri ministeriöissä tiiviisti, ja eduskunta tulee saamaan selonteon hankkeesta ensi vuonna. Tällä hetkellä akuuteimpina kysymyksinä kannustetaan kuntia löytämään yhteistyökumppaneita tai hyväksymään jo tiedossa olevia kumppaneita. Nyt on syytä unohtaa vanhakantaiset vastakkainasettelut ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset.

Kun rakennekysymykset on ratkaistu, pitää tarttua asiakkaan asemaan. Sosiaalitoimi tulee säilyttää mahdollisimman laajana, eheänä palvelukokonaisuutena, eikä suotta lähteä pirstomaan sitä. Samoin kuin vastakkainasettelu eri kuntien välillä, myös vastuun pallottelu ja ripottelu yhteistoiminta-alueilla tulee kalliiksi ja heikentää palveluiden laatua parannusten sijaan. Paras-hankkeen tärkein ja paras tavoite - laadukkaat ja kestävästi rahoitetut palvelut - on kyettävä toteuttamaan asiakaslähtöisesti. Ihminen ei saa unohtua uudistuksessa.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok.)


Copyright © 2008... Arctic Need Oy