Veroratkaisuista tukea taloudelle
Valtiovarainministeriö on julkaissut budjettiehdotuksensa vuodeksi 2009, ja sitä käsitellään parhaillaan eri tahoilla. Suomen ja koko kansainvälisen talouden tilaa on analysoitu ministeri Jyrki Kataisen johdolla sekä tehty linjauksia siitä, miten yhteisiä verorahojamme käytetään vuonna 2009. Lopullinen budjettiesitys muotoutuu hallituksen budjettiriihessä elokuun lopussa.
Sinivihreän hallituksen alkutaipaleelta asti tärkeänä painopisteenä on ollut tulevaisuuden rakentaminen. On tuettu sitä, että Suomi on tulevaisuudessakin maa, jossa on hyvä elää, opiskella ja tehdä työtä. Samalla pidetään huolta valtiontalouden tasapainosta, jotta toivotut palvelut pystytään järjestämään myös jatkossa.
Tuntuvat veronkevennykset ovat budjettiehdotuksen merkittävin linjaus. Tuloveroja ehdotetaan kevennettäväksi 800 miljoonalla eurolla inflaatiotarkistusten lisäksi. Veronkevennyksiä suunnataan kaikkiin tuloluokkiin. Näin lisätään kansalaisten ostovoimaa sekä parannetaan työnteon kannattavuutta ja kannustavuutta. Tuloveronkevennykset pitävät yllä kotimaista kysyntää ja edistävät Suomen talouskasvun jatkumista, kun kansainvälisen talouden kasvu on hiipumassa.
Nykyhallitus on järjestyksessä jo neljäs hallitus, joka keventää tuloveroja merkittävästi. Tähänastinen kokemus osoittaa, etteivät veronkevennykset ole suinkaan vieneet valtiota kassakriisiin. Päinvastoin taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen Suomessa on kasvattanut verotuloja ja vahvistanut hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa. Täten tuloveronkevennykset ovat hyödyttäneet kaikkia suomalaisia.
Myös eläkkeensaajien verotusta kevennetään vastaavasti. Samalla korjataan kansaneläkkeen määräytymisperusteesta johtuva eläkeläispuolisoiden verotuksessa ollut epäkohta siten, että vuodesta 2009 myös eläkeläispuolisoiden verotus on korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolla. Vuoden alusta voimaan tulleiden kansaneläkkeen korotuksen ja verotuksen korjaamisen ohella nämä toimenpiteet parantavat eläkeläisten toimeentuloa merkittävästi.
Veronkevennykset tukevat ostovoimaa, työllisyyttä ja talouskasvua. Kotitalouksien ostovoimaa lisää myös ruoan arvonlisäveron alentaminen ensi vuoden lokakuusta alkaen. Ruoan arvonlisäveroalen merkitys on suurin pienituloisissa perheissä, joissa iso osa tuloista kuluu elintarvikkeisiin.
Kuluvana vuonna hypähtäneeseen inflaatioon odotetaan myös helpotusta ensi vuonna. Valtiovarainministeriön arvion mukaan inflaatio hidastuu ensi vuonna 2,8 prosenttiin, kun tänä vuonna korkeimmat luvut ovat olleet 4,4 prosentissa. Kaiken kaikkiaan kotitalouksien ostovoiman arvioidaankin kasvavan ensi vuonna hyvää, noin 3,5 prosentin vauhtia.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2008... Arctic Need Oy