Toivosta tulevaisuuteen
Viimeisimpien viikkojen aikana maailmalla on järjestetty kahdet suomalaisten kannalta merkittävät vaalit. Ensin olivat vuorossa omat kunnallisvaalimme, joissa kokoomus saavutti historiallisen vahvan valtakirjan ja luottamuksenosoituksen, ja aivan äskettäin amerikkalaiset äänestivät maallensa uuden presidentin, mitä valintaa on myös hyvällä syyllä pidetty historiallisena.
Molemmat vaalit avaavat omanlaisiansa mahdollisuuksia. Kansainvälisen talouden osalta suurimmat odotukset kohdistuvat ensi tammikuussa virkaansa astuvan Barack Obaman toimintaan. USA:n talous on edelleen maailman suurin, vaikka vakavat vaikeudet ovatkin sitä heilutelleet. Siksi myös sen mahtiaseman kantoaallot levittäytyvät niin voimakkaasti ja maailmanlaajuisesti. Myöskään Suomi ei ole eristyksissä näiltä vaikutuksilta. On kuitenkin tärkeää nähdä, että Suomen tilanne on suhteellisen hyvä moniin muihin maihin verrattuna.
Talouden heilahteluissa on paljolti kysymys mielikuvista, ja sen vuoksi on pyrittävä säilyttämään realistinen mutta sittenkin positiivinen asenne talouden kehitykseen. Hallituksen ensi vuoden budjetti on hyvä esimerkki elvyttävästä talouspolitiikasta, ja siten se antaa mahdollisuuksia toivotunlaisen tulevaisuuden rakentamiseen. Kotitalouksien ostovoiman ylläpitäminen veronkevennyksin on tärkeää kuin myös esimerkiksi yksityisen rakentamisen laantumista kompensoiva julkinen rakentaminen. Suuret väylähankkeet ovat tästä hyvä malli.
Myös Lapin osalta maailmantalouden heilahteluja on seurattava tarkoin. Matkailuelinkeino on suurelta osin ulkomaisen kysynnän varassa, ja matkailuun käytettävien varojen vähentymisellä on helposti vaikutuksensa maakuntaan. Kaivannaisteollisuuden nousu edellyttää niin ikään tiettyä tasoa luonnonvarojen maailmanmarkkinahinnoissa. Näillä näkymin onkin toivottava talouden pikaista maailmanlaajuista elpymistä.
Kunnat saivat toiminnallensa kaivattua sivustatukea myös juuri eduskunnan käsittelyssä olleesta hallituksen kolmannesta lisätalousarviosta, jossa huomioitiin osaltaan matkan varrella ilmenneitä haasteita. Esimerkiksi kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta lisätään. Positiivista on myös, että teiden perustienpitoon suunnataan lisävaroja.
Lapin kaivannaisteollisuuden kannalta on tärkeää, että Tiehallinto oikeutetaan tekemään sopimus uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta Valtatieltä 4 Kevitsan kaivosalueelle Sodankylässä. Tarkoituksena on, että Kevitsa Mining Oy rahoittaa valtiolle kuuluvan hankkeen ja valtio maksaa takaisin yhtiölle korottomana sen valmistuttua. Tämä edellyttää, että alueella on tuolloin merkittävää kaivostoimintaa.
Ilmasto- ja energiakysymykset heijastuvat myös tähän lisätalousarvioon. Korjaustoiminnan lisämääräraha käytetään energia-avustusten myöntämiseen vuoden 2008 loppuun saakka voimassa olevien avustusperusteiden mukaisesti. Ensi vuoden energiakorjausten kannusteita kasvatetaan edelleen, mikä on nähty kotitalouksien kannalta olennaiseksi kohonneiden energiahintojen nousun vuoksi. Kyseiseen toimenpidekokonaisuuteen on syytä panostaa.
Taloudessa on aina vaihteluita, nousu- ja laskusuhdanteita. Suomi ei ole immuuni maailmalla tapahtuville heilahduksille, mutta on kuitenkin olemassa keinoja, joilla näihin vaikutuksiin voidaan varautua. Toimimalla mahdollisimman ennakoivasti positiiviselle tulevaisuudenuskolle saadaan parhaat perusteet.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2008... Arctic Need Oy