Kansanedustaja Ulla Karvo: Ajankohtaista

Energia- ja ilmastopolitiikkaa samassa paketissa

Energia- ja ilmastoasiat nousivat jälleen viime viikolla eduskunnan keskusteluun valtioneuvoston selonteon myötä. Edellinen, vastaava selonteko on vuodelta 2005. Muuttuneet olosuhteet ovat lisänneet uuden strategian tarvetta, ja viimeaikainen kansainvälinen taloustilanne asettaa jälleen uusia paineita.

EU:n vaatimus uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin tasosta on Suomelle haasteellinen. Nyt onkin jo esitetty, että vaatimuksia tulisi kohtuullistaa. Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, ja energiaratkaisuilla on suora vaikutus talouteenkin ja sen kehittymiseen.

Yhtä kaikki selonteko on mielenkiintoinen yhteensovitus eri intresseistä. Ensinnäkin siinä suhtaudutaan myönteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen, mikä on hyvä asia. Mitä vähemmän olemme tuontienergian varassa, sen parempi. Ydinenergia myös vähentää päästöjä. Se ei kuitenkaan ratkaise uusiutuvien energialähteiden lisävaateita. Velvoitteiden täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun, tuulienergian ja vesivoiman käytön voimakasta lisäämistä. Haaste on niin suuri, että kaikki vaihtoehdot on pidettävä harkinnassa mukana, jotta säilytämme kilpailukykymme.

Tuulivoiman merkittävä lisärakentaminen on yksi tavoitteista. Kysymys on kuitenkin korkeimman tukitarpeen energiantuotannosta. Tuki on tarkoitus toteuttaa syöttötariffeilla eli eräänlaisella takuuhintajärjestelmällä. Tältä osin on seurattava tarkasti tulevaa kustannuskehitystä. Kuluttaja ei saa joutua yksin maksamaan syntyviä lisälaskuja. Tukijärjestelmien kehittäminen onkin olennainen tehtävä, jotta kustannustehokkuus toteutuisi.

Lisäksi aina ei tuule, ja siten tuulivoima edellyttää säätösähköä. Monien asiantuntijoiden mukaan sen järkevin tuottamismuoto on vesivoima. Selonteossa esitetty kanta, jonka mukaan vesilakia ei muuteta tällä hallituskaudella siten, että Vuotoksen rakentamisen mahdollistamiseksi, ei olekaan mielestäni oikea.

Vesivoiman kehittäminen on monin tavoin perusteltua. Tukitarvetta ei ole, ja energia on edullista kuluttajillekin. Lappi-työryhmä esittikin loppuraportissaan, että Kemihaaran soiden Natura-alueiden mahdollisia vaihtoalueita ryhdytään selvittämään. Tällä toimenpiteellä voitaisiin valmistella seuraavalle hallitukselle mahdollisuus tehdä uusia päätöksiä.

Suoalueista puhuttaessa ei voida ohittaa turpeen merkitystä. Kyse on hitaasti uusiutuvasta energialähteestä, mutta turve on tarpeen myös muiden uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Muun muassa metsänhakkuujätteiden polttamisessa osa poltettavasta seoksesta on turvetta, jotta polttojärjestelmät kestäisivät paremmin. Turpeen aseman vahvistaminen on toivottavaa.

Suomessa olosuhteet eri puolilla maata vaihtelevat johtuen muun muassa asutuksen tiheydestä, välimatkoista ja sääolosuhteista. Tämä on syytä huomioida myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta. On varmasti paikallaan, että alueiden käyttöä pyritään kehittämään myös valtakunnallisesti. Samalla on kuitenkin muistettava myös kuntien itsehallinto.

Ohjaustoimintaa voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa varsin erilaisin keinoin, käyttämällä sekä keppiä että porkkanaa. Kansalaisten käyttäytymisen ohjauksessa valistuksella on myös suuri merkitys. Tietoisuus ilmasto- ja energia-asioista ja oman käyttäytymisen merkityksestä on viime vuosina lisääntynyt ilahduttavasti. Suunta on oikea, ja sitä on syytä kannustaa.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)