Hallitukselta uusia panostuksia taloustalkoisiin
Yhdysvaltalaispankki Lehman Brothersin kaatumisesta viime syyskuussa alkanut tapahtumasarja on johtanut nopeasti aikamme haastavimpaan globaaliin suhdannetilanteeseen. Syntynyt kriisi on osoittanut jälleen kerran rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden vahvan riippuvuussuhteen, mutta myös kansainvälistymisen merkityksen. Näin ollen Suomikaan ei ole voinut jäädä vaikutusten ulkopuolelle.
Kansallisesti tärkeimpinä asioina tässä tilanteessa on pidetty yritysten lainansaannin normalisoitumista ja työllisyyden ylläpitämistä. Kansainvälisten luottomarkkinoiden tervehtyminen ja vientikysynnän elpyminen olisivat kokonaisuuden kannalta ratkaisevimpia. Hallitus ei ole silti jäänyt toimettomaksi, vaan etsinyt laajalla rintamalla kotimaisia tukikeinoja.
Ehkä vaikeimmaksi tehtäväksi on muodostumassa juuri kriittisimmäksi nimetyn luotonsaannin varmistaminen. Jää nähtäväksi, miten pankit lopulta suhtautuvat niille tarjottuihin kannustimiin. Valtiontalouden kannalta välittömimmät vaikutukset syntynevätkin yrityksille myönnettävistä muista avuista sekä vuoden 2009 budjettiin ja perjantaina julkistettuun lisäbudjettiesitykseen kaiken kaikkiaan sisältyvistä päätöksistä.
Hallituksen kaavaileman elvytyksen mittaluokka on suhteellisesti EU-maiden kolmanneksi suurin. Käytännössä sen on arvioitu merkitsevän noin 25 000 henkilötyövuotta, ja BKT lisääntyisi hallituksen päätösten seurauksena tänä ja ensi vuonna yhteensä noin prosentilla.
Suhdannetyöttömyyden minimoimiseksi paketin painopisteenä ovat suoraan työllisyyteen heijastuvat toimet, kuten väyläinvestoinnit, rakentaminen sekä työnantajien kelamaksun poisto. Tulevaisuuden menestysedellytysten parantamiseksi ja mahdollisten työttömyys- tai lomautusaikojen hyödyntämiseksi toisena painopisteenä ovat koulutus ja tutkimus.
Olennaisessa roolissa ovat paitsi julkiset panostukset sinänsä, niin toivottavasti myös niiden katalysoimat panostukset yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityistä korjausrakentamista aktivoidaan 10 prosentin korjausavustuksella tänä vuonna alkaville korjauksille, jotka eivät kuulu niin ikään laajennetun kotitalousvähennyksen piiriin. Kuntien kanssa yhteistyössä on tarkoitus panostaa mm. peruskoulujen sekä päivä- että vanhainkotien kunnostamiseen.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä niin perus-, lisä- kuin korkeakoulututkintoonkin johtavan koulutuksen osalta pystytään toivottavasti estämään erityisesti nuorten ja alhaisimmin koulutettujen syrjäytymistä työmarkkinoilta. Oppisopimusmahdollisuuden avaaminen korkeakoulutetuille on yhtä lailla tärkeä päätös, kuten myös muutosturvan laajentaminen lomautetuille ja lisämäärärahojen myöntäminen työvoimakoulutuksen täsmähankkeisiin.
Yritysten investointien kannalta huomattava helpotus on tuotantotoiminnassa käytettävien uusien rakennusten, koneiden ja laitteiden poisto-oikeuksien kaksinkertaistaminen tänä ja ensi vuonna. Tutkimukseen ja kehitykseen eri tahojen kautta kanavoitavan lisärahoituksen voisi osaltaan ajatella piristävän uusiin innovaatioihin tähtäävää toimintaa. Pääoma- ja ansiotulolajien uudelleen tarkastelu auttaa puolestaan pienituloisia elinkeinon- ja maataloudenharjoittajia.
Vaikka ajat ovat haastavat, on haluttu luoda näköaloja myös matalimpien eläkkeiden saajille ja lapsiperheille. Jo nyt tehtiinkin päätös vuoden 2011 alusta lähtien toteutettavasta takuueläkkeestä ja viimeisimpienkin perusturvaetuuksien, eli vähimmäispäivärahojen, lapsilisien, kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sitomisesta kuluttajahintaindeksiin. Keskeisintä on luonnollisesti saada talous uuteen nousuun, jotta kaikille parannuksille saadaan hyvää pohjaa.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2008... Arctic Need Oy