Palveluseteli lisää kuntien vaihtoehtoja

Eduskunta sai viime viikolla käsiteltäväkseen hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskevaksi laiksi. Lain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnanvapautta ja parantaa laadukkaiden ja tarpeen mukaan joustavien palveluiden saatavuutta.

Palveluseteliä on toistaiseksi käytetty enimmäkseen kotipalveluissa, vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2008 käyttöalaa laajennettiin kotisairaanhoitoon, ja mallia on hyödynnetty myös esimerkiksi asumispalveluissa, omaishoitoa tukevissa palveluissa sekä sotaveteraanien palveluissa. Nyt käsittelyssä olevassa laissa pelisääntöjä selkiytetään entisestään.

Harkintavalta palveluiden tuottamistavoista säilyy uudenkin lain myötä kunnilla. Kunta saa edelleen päättää, missä palveluissa se haluaa käyttää setelejä, hyväksyy palveluntuottajat ja pitää niistä luetteloa sekä tiedottaa saatavilla olevista palveluista. Kunta kantaa aina viimekätisen vastuunkin palveluista.

Lähtökohtana on, että jos seteliä käytetään, sen arvon pitää olla asiakkaalle kohtuullinen. Arvioinnissa tulee huomioida sekä kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset että asiakkaan arvioitu omavastuuosuus. Lisäksi on palveluita, jotka ovat lakisääteisesti maksuttomia. Niistä asiakkaalle ei tule jatkossakaan omavastuuosuutta.

Palveluseteli voi olla joko tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas voi toisaalta kieltäytyäkin siitä, jolloin kunta on velvollinen järjestämään palvelun muulla tavoin. Toisaalta asiakkaalla ei ole automaattista oikeutta palveluseteliin, vaikka asiakkaan mielipide otetaan huomioon.

Palvelusetelin etuihin kuuluu, että sen voi valita palveluihin, joihin se soveltuu parhaiten. Esimerkiksi kiireellinen ja tahdosta riippumaton hoito jäävät setelimallin ulkopuolelle. Ennen kaikkea palveluseteli on hyvä lisä kuntien palveluiden järjestämisvalikoimaan. Se ei sulje mitään muita malleja pois vaan lisää kuntien mahdollisuuksia edistää kaivattua palvelutarjontaa.

Tärkeimpänä pidän sitä, että palvelusetelit voivat auttaa niin kuntia kuin asiakkaitakin löytämään uusia, entistä parempia palveluratkaisuja. Nykyisen palvelusetelin käyttökokemuksia on arvioitu useissa yhteyksissä, ja myönteisiä kokemuksia on ollut niin asiakkailla, kunnilla, kuntien henkilöstöllä kuin yksityisten palvelujen tuottajillakin. Säätelyä on myös kehitetty saadun palautteen perusteella.

Niin kuntien kuin asiakkaidenkin lisääntyvä kustannus- ja laatutietoisuus asettaa tulevaisuuden palvelutuotannollemme suuren haasteen. Asiakkaat odottavat mahdollisuuksia vaikuttaa palveluidensa laatuun, ja kuntia puristaa tahollaan yhä tiukkeneva taloustilanne. Palvelusetelien mahdollisuuksia ei olekaan syytä sivuuttaa selvittämättä palveluissa, joissa terveelle markkinaehtoisellekin tarjonnalle voisi olla edellytyksiä.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)


Copyright © 2008... Arctic Need Oy