Muutoksesta on löydettävä myös mahdollisuuksia

Koko maailmaa riepotteleva talouskriisi on haastanut myös suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteet. Suomessa on pitkään suhtauduttu vallitsevaan hyvinvointiimme minimitasona, joka säilyisi kuin itsestään. Todellisuudessa hyvinvointi on kuitenkin tehtävä joka päivä - ja siihen tarvitsemme myös uusia innovaatioita.

Nykyisessäkin taloudellisessa tilanteessa meidän on pohdittava tarkoin, mitkä ovat suomalaiset valttikortit. Elinkeinopolitiikkamme on luonnostaan sidoksissa perinteisten ja laajasti työllistävien tuotantorakenteiden säilyttämiseen. Samalla meidän on varmistettava uudet nousevat mahdollisuudet. Tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne yhteiskunnat, jotka tuottavat myös uutta ja kykenevät sopeutumaan.

Ihanteellisessa tilanteessa eri alat ja teollisuudenhaarat täydentävät toisiaan. Kokonaisuus tuo mukanaan vaikeasti kopioitavan kilpailuedun. Toisaalta hitaat yhteiskunnat eivät saavuta näitä etuja, vaan joutuvat kamppailemaan rapautuvan kilpailukyvyn ja matalan tuottavuuden kanssa.

Suomen merkittävimpänä tulevaisuuden uhkana on pysähdys sekä pelko panostaa uusiin vahvuuksiin. Elinkeinopolitiikan tärkein tehtävä onkin kilpailuetuja luovan teollisuuspolitiikan kehittäminen.

Suomelle olennainen menestystekijä on tietoon perustuva osaaminen. Tämä vaatii tutkimuksen ja elinkeinoelämän vahvaa liittoa. Yliopistouudistus on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Yritysmaailmaa ja koulutusjärjestelmäämme ei yleisemminkään tule nähdä erillisinä linnakkeina, vaan tiiviistä yhteistyötä tekevinä tahoina.

Myös tutkimus- ja kehitysrahoitusta on lisättävä. Sinivihreä hallitus on jo hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteeksi T&K-panostusten noston neljään prosenttiin BKT:stä. Pienet ja keskisuuret yritykset tulee niin ikään motivoida T&K -panostuksiin. Hallituksen elvytystoimenpiteissä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset on huomioitu hyvin. Lisäksi meidän on pystyttävä houkuttelemaan yhä enemmän kansainvälistä rahoitusta.

Tuottavuuden kasvu on aina edellyttänyt sitä, että aikaisempi maailmanjärjestys muuttuu ja tulevaisuuden kehittyvät nokiat saavat mahdollisuutensa. Suomalaiset tarvitsevat jatkossa yhä määrätietoisempaa panostusta niihin aloihin, joilla Suomi voi olla maailman huipputasoa ja ylläpitää myös omaa kansallista hyvinvointiaan. Aika on otollinen uusien innovaatioiden syntymiselle, ja esimerkiksi metsäteollisuuden on uskallettava tarttua uusiinkin ideoihin.

Ratkaisevaa on, miten innovaatiot saadaan realisoitua käytännön liiketoiminnaksi ja aidoksi lisäarvoksi. Innovaatiot ovat innovaatioita vasta silloin, kun ne tuottavat yhteiskunnalle osaamislähtöistä hyödynnettyä kilpailuetua.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)


Copyright © 2008... Arctic Need Oy