Kansanedustaja Ulla Karvo: Ajankohtaista

Lapin tutkimusseuran 50-vuotisjuhlaseminaari 1.6.2009

Mitä Lappi on, ja mitä siitä voi tulla?

Päivän seminaarin teema on varsin haasteellinen. Tämänhetkistä tilannetta maakunnassa voidaan valottaa monelta eri kannalta, ja näin varmasti päivän mittaan tehdäänkin. Tulevaisuuteen katsominen, tulevaisuuden ennakoiminen, on jo vaikeampaa. Kuitenkin tulevaisuus pohjautuu nykyhetkeen ja niihin valintoihin, joita tällä hetkellä teemme. On tärkeää tietää, mitä haluamme tulevaisuudelta ja meidän tulee tehdä päätöksemme sen mukaisesti. Tahtotilan merkitys on ensiarvoisen olennaista.

Se, mitä Lappi on ja mitä se tulee olemaan, ei ole riippumaton maakunnan ulkoisista tekijöistä. Päinvastoin. Olemme osa Suomea, osa Euroopan Unionia, osa Barentsin aluetta, osa Arktista aluetta, osa globaalia maailmaa. Emme voi välttää ulkoa tulevien tekijöiden vaikutuksia, eikä niitä tule yrittääkään estää. Sanotaan, että kaikki tulee Lappiin viiveellä – niin hyvä kuin pahakin - mutta ennen pitkää vaikutukset saavuttavat Lapinkin.

Maakunnan sijainti aiheuttaa monenlaisia kytkentöjä moniin eri suuntiin. Lappi on harvaan asuttu, pitkien välimatkojen ja vaikeiden sääolosuhteiden maakunta. Haasteista riippumatta tahtotilamme tulevaisuuden suhteen on se, että haluamme jatkossakin elää ja asua täällä.

Reilut kaksi vuotta sitten asetin usein kysymyksen: Jos EU tunnustaa meidän erityisasemamme, niin miksei Helsingissä tehdä näin? Nyt joudun toteamaan, että viimeisen kahden vuoden aikana suhtautuminen maan pohjoisimpaan maakuntaan on muuttunut. Asenteet ovat tulleet paljon myönteisemmiksi ja erityisolosuhteemme tunnustetaan entistä paremmin.

Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että tietoisuus tilanteesta vie konkreettisiin toimenpiteisiin, vaikka rehellisyyden nimissä on todettava näinkin käyneen. Paras esimerkki on poikkeuksellisen harvaanasuttujen kuntien tuki, josta kaksitoista Lapin kuntaa pääsi osalliseksi.

Eduskunnan näkökulmasta Lappi osana Suomea tarkoittaa sitä, että yleinen lainsäädäntö koskee yhtä lailla Lappia kuin muutakin maata. Yleisiä parannuksia ovat saaneet muun muassa opiskelijat, eläkeläiset ja vähävaraiset. Nämä parannukset koskevat myös lappilaisia opiskelijoita, eläkeläisiä ja vähävaraisia. Myös taloustilanteesta johtuvat yleiset elvytystoimenpiteet koskevat Lappia.

Yleiset parannukset eivät kuitenkaan pidä Lappia asuttuna. Lappi taistelee väestön vähenemisestä ja keskimääräisestä ikääntymisestä johtuvan ongelman kanssa. Sinänsä väestön ikääntyminen on koko maan haaste. OECD:n arvion mukaan työllisten määrä vähenee Suomessa nopeimmin maailmassa, ja samalla maahanmuuttajien osuus on pysynyt suhteellisen alhaalla.

Lapin osalta nuorten muutto pois maakunnasta lisää ikääntymisongelmaa. Lapissa on oltava elinmahdollisuudet, jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden huoltosuhteen muutoksiin. Kaiken perusta on ihmisten työllistyminen. Ihminen tarvitsee aamuisin paikan minne mennä tehdäkseen jotakin, joka saa hänet tuntemaan itsensä hyödylliseksi osaksi yhteiskuntaa.

Lainsäädännön keinoin voidaan muuttaa tilannetta. Edellä mainittujen yleisten säädösten ohella on mahdollista säätää lainsäädäntöä, joka on tarkoitettu vain meidän alueellemme. Näillä erityissäännöksillä pystyttäisiin tukemaan väestön pysymistä maakunnassa. Vuosien varrella on puhuttu Norjan malleista ja erilaisista alueellisista tukitoimista, mutta vain pieni osa ajatuksista saavuttaa päätöksentekotason. Toimenpiteet koetaan liian kalliiksi ilman, että nähdään niiden tekemättä jättämisestä aiheutuvat kustannukset. Hallituksen tavoitteena on koota mietintö, jossa erilaiset harvaanasuttujen alueiden tukitoimet kartoitettaisiin.

Lapilla on omat vahvuutensa, jotka on tiedostettu hyvin. Niiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta, mutta monesti tarvitaan myös valtion tukea. Maakunnan luonnonvarat ovat yksi tärkeä tulevaisuuden työllistäjä. Näin uskallan vielä toivoa. Viimeaikaisten näkymien valossa mustia pilviä näyttää kerääntyvän monen hankkeen ylle. Kaikkia ongelmia ei voida perustella yleisellä talouden tilanteella. Lupakäytännön hitaus on muun muassa todettu ongelmaksi, johon luulisi voitavan puuttua valtion taholta. Toisaalta suojelunäkökohdat aiheuttavat ongelmia. Karvainta on se, kun maakunnassa yritetään päästä vahvasti eteenpäin, mutta ulkoiset voimat tekevät voitavansa estääkseen kaiken kehityksen. Esimerkiksi Soklin kaivoshankkeen osalta vaikeudet kiteytyvät vahvasti Naturaan.

Natura-alueet on aikoinaan luotu Euroopan unionin tahdosta, mutta suomalaisin päätöksin ne sijoitettiin pääosin Lappiin. Kehityksen niin vaatiessa Natura-alueita on säännösten mukaan mahdollista vaihtaa vastaaviin uusiin alueisiin. Tämä säännös näyttää kuitenkin olevan vailla merkitystä, koska sen soveltaminen vie niin kauan aikaa, että markkinatalouden ehdoilla toimivat kansainväliset yritykset tuskin jäävät odottelemaan tilanteen muutosta. Myös kaivoslain uudistus epäilyttää alan toimijoita.

Lappi osana Euroopan Unionia on siis tuonut hankaluuksia, mutta myös paljon hyvääkin. Edellä todettu maakunnan erityisolosuhteiden tunnustaminen on taannut meille aluekehitys- ja rakennerahoja maakunnan kehittämiseen. Lapin kannalta on hyvä asia, että nämä varat kierrätetään EU:n kautta, koska kansalliseen tahtotilaan ei aina ole ollut luottamista. Se, onko rahoja osattu käyttää oikein, jää nähtäväksi. Unionin byrokratia herättää monissa närää, eikä se ole ainakaan omiaan lisäämään EU- myönteisyyttä. Alueellisesti ja kansalaisnäkökulmasta olisi ehkä ollut ja olisi edelleenkin parempi sijoittaa enemmän EU-varoja konkreettisiin hankkeisiin. Näin saataisiin näkyvää ja pysyvää aikaiseksi, ja niin on tehty muuallakin.

Euroopan Unioni on kehittynyt paljon Suomen jäsenyyden aikana. Unioni on laajentunut liittymisajan 15 maan liittoumasta 27 maan liittoumaksi. Suomen asema taloudellisessa mielessä EU:n jäsenenä muuttuu väistämättä. Nykyinen 172 miljoonan nettomaksuosuutemme kasvaa, sillä solidaarisuusperiaate edellyttää, että huolehdimme uusista, köyhemmistä maista siten, että ne pääsevät taloudellisesti lähemmäksi yleiseurooppalaista tasoa.

Tämänhetkistä talouden taantumaa ei voida ohittaa puhuttaessa Euroopan unionista. Unionin maat ovat pyrkineet yhdessä löytämään keinoja talouden nostamiseksi. Erilaisiin elvyttäviin toimenpiteisiin on ryhdytty, ja tavoitteena on saada markkinat pysymään avoimina. Protektionismin lisääminen on lyhytnäköistä ja kaikille unionimaille vahingollista. Luottamus rahoitusmarkkinoille on pyritty palauttamaan yhteisin panostuksin.

Se, miten Eurooppa selviää vallitsevasta taantumasta, vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen. Jo nyt on ennustettu Euroopan maailmantaloudellisen merkityksen hiipuvan. Talouden painopistealueet muuttuvat, ja Aasian maat nostavat merkittävyyttään vahvasti.

Lappi on tänä päivänä osa globaalia maailmaa. Olemme joutuneet toteamaan tämän myös kantapään kautta. Elinkeinoelämän vanhat rakenteet ovat joutuneet väistymään maailmantalouden muutosten myötä. Metsiin pohjautuva teollisuus on rakennemuutosten kourissa, ja muutoksen laajuutta on vaikea ymmärtää.

Tulevaisuus

Ihminen suhtautuu helposti torjuvasti muutoksiin, mutta tosiasioilta ei voida ummistaa silmiä. Olemme joutuneet tunnustamaan muutoksen tuulet myös Lapissa. Se, miten selviämme tästä eteenpäin, on meistä itsestämme kiinni.

Kaikkien on pystyttävä tekemään paljon, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Yhteistyön merkitys korostuukin entisestään. Kotimaan tasolla se tarkoittaa lappilaisen tahtotilan hiomista parhaaseen mahdolliseen, jotta tavoitteiden saavuttamiseksi saadaan kaikki mahdollinen tuki valtion taholta. Yhtenäinen lappilainen tahtotila edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteisiin.

Täytyy olla halu ja kyky nähdä, mikä kantaa Lappia eteenpäin. Tavoitteiden asettaminen on jatkuva muutosprosessi, jossa on otettava huomioon jatkuvasti muuttuva ympäristö. Jollakin hetkellä jokin asia voidaan kokea vaikeaksi, mutta ajan kuluessa voi löytyä yhteisymmärrys sen merkityksestä. Ei voida jumiutua omien näkemysten taakse ja olla hyväksymättä muita näkemyksiä. On osattava joustaa, ja ajan kypsyessä omakin näkemys voi saada yllättäen tuulta alleen.

Alussa totesin maakunnan sijainnin merkityksestä. Lapilla on kolmen valtion kanssa yhteinen raja. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa hedelmällistä yhteistyötä kaikkien kolmen maan kanssa. Vanhastaan rajayhteistyö Ruotsin kanssa on ollut tiivistä, mutta rajaesteet ovat edelleen riesana. Yhteisestä arvopohjasta ja yhteen kietoutuneesta historiasta huolimatta yhteistyö pohjoismaidenkin välillä on haastavaa.

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun maailma globaalistuu. Pienissä valtioissa yhteisiin arvoihin uskominen luo hyvän pohjan liittoutumiselle ja yhteisten asioiden ajamiselle. Suomen EU-politiikan tavoitteena onkin, että kaikki Pohjoismaat saataisiin EU:n ja Emun jäseniksi mahdollisimman pian.

Euroopan unionissa toimiminen perustuu verkottumiseen. Juuri mainittu pohjoismainen yhteys on toimiva monissa asioissa, mutta pienet maat joutuvat hakemaan liittolaisia usein myös laajemmalti. Toiminta unionissa perustuukin valtioiden tasolla asiapohjaiseen eikä niinkään aluepohjaiseen lähestymistapaan. Mutta naapureilta on lupa odottaa enemmän ymmärrystä kuin kaukaisemmilta jäsenmailta.

Lapin asema Barentsin keskiössä mahdollistaa yhteistyön Venäjän kanssa. Uudet kartoitetut luonnonvaraesiintymät Barentsin merellä avaavat aivan uudet näkymät Luoteis-Venäjän kehittymiselle. Lappi haluaa olla mukana tässä kehityksessä. Vaatii paljon tahtoa, jotta pystymme pääsemään mukaan naapurimme kehittämishankkeisiin. Haasteita riittää, eivätkä kulttuuriset erot ole varmasti vähäisin ongelma. Jos törmäämme kulttuurieroihin jo pohjoismaisen yhteistyön merkeissä, niin Venäjän kanssa ne ovat potenssiin aivan jotakin muuta. Erot eivät kuitenkaan saa olla este eivätkä hidaste yhteistyölle, vaan yhteistyötä on pyrittävä saamaan aikaan ennakkoluulottomasti.

Myös EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön on oltava osa Lapin yhteistyökuvioita. Pohjoinen ulottuvuus on ollut yksi unionin viime vuosien yhteistyöraami. Suomen on osaltaan painotettava Pohjoisen ulottuvuuden merkitystä ja pyrittävä kehittämään sitä edelleen. Näyttää siltä, että viimeaikaisena pääkehittämissuuntana on ollut Välimeren alue, mitä ei voida hyväksyä.

Pohjoiset alueet alkavat saada lisää painoarvoa myös maailmanlaajuisesti. Arktiset alueet ovat nousseet kartoitettujen luonnonvarojensa myötä maailmankartalle. Ilmastonmuutos on ollut toinen vaikuttava tekijä tässä kehityksessä. Napajäätiköiden sulaminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia uusien meriväylien muodostumiselle. Toisaalta arktisten alueiden luonnon haavoittuvuus puhuttaa päättäjiä. Suomi on mukana myös Arktisen neuvoston toiminnassa, ja pystymme osaltamme seuraamaan tilanteen kehitystä.

Se, mikä Lapista voi tulla, on siis vahvasti kytköksissä kaikkeen kehitykseen niin lähellä kuin kaukanakin. Ilmasto- ja energia-asiat ovat maailmanlaajuisen pohdinnan alla. Paljon puhuttu ilmastonmuutos saa aikaan monenlaisia toimenpiteitä. Ihmisen aiheuttamaa lämpötilan nousemista on varmasti ihmisen toimenpitein vaikea pysäyttää. Toisaalta skeptikot tai realistit epäilevät, että ilmaston tämänhetkinen lämpeneminen on osa muutoinkin normaalia lämpötilan vaihtelua. Oli niin tai näin, niin jonkinlainen muutos on varmasti meneillään. Maailmalta kantautuu jatkuvasti uutisia erilaisten sääoloihin liittyvien ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, jotka nekin voivat kuulua pitkän aikavälin muutokseen.

Ennusteiden mukaan Lappi on aluksi hyötyjän asemassa, mikäli ilmasto lämpenee. Meille tärkeä talvimatkailuelinkeino kehittyy edelleen, kun talviolosuhteet heikentyvät Alpeilla. Toisaalta talvikauden ennustetaan lyhenevän meilläkin molemmista päistä, mutta sen sijaan lumimäärät kasvaisivat.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa energiaratkaisut nousevat aina esille. Tosiasia on, että kulutamme energiaa. Eri asia on, kuinka paljon sitä kulutetaan nyt ja jatkossa. Jokaisen kuluttajan energian säästö on nähty yhtenä keinona rajoittaa energian kokonaiskulutusta. Säästämiseen on varmasti mahdollisuuksia, mutta realiteetit on tunnustettava. Suurin energian kuluttaja Suomessa on teollisuus. Ilman teollisuutta ei ole mahdollista ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Emme vielä ole siirtyneet jälkiteolliseen aikakauteen.

Koska energiaa tarvitaan joka tapauksessa, on mietittävä, miten se tuotetaan järkevimmin. Energiantuotannon on oltava sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti kannattavaa. Suomi on pitkälti tuontisähkön varassa, mitä ei voida pitää omavaraisuuden kannalta hyvänä asiana. Ydinvoiman lisärakentaminen on yksi keino lisätä Suomen omavaraisuutta.

Tällä hetkellä on jätetty kolme hakemusta uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi. Valtioneuvosto päättää, mille tahoille lupa myönnetään ja millä perusteilla. Lappilaisittainkin asia on mielenkiintoinen, koska Simon kunta on yhtenä sijoitusvaihtoehtona. Tätä sijoituspaikkaa puoltaisi vahvasti näkemys, etteivät kaikki ydinenergiaa tuottavat laitokset saisi sijaita liian lähellä toisiaan. Toisaalta alueen teollisuus on energian suurkuluttaja, ja mitä lähempänä kulutusta voimala sijaitsee, sitä vähemmän hukkasähköä syntyy.
Pitäisin järkevimpänä vaihtoehtoa, että kaikki kolme hakijaa saisivat luvan ja että markkinat ratkaisisivat, mitä ja milloin lähdetään toteuttamaan.

Myös Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet vaikuttavat voimakkaasti Suomen energiaratkaisuihin. Suomelle on asetettu korkea tavoite uusiutuvien energialähteiden suhteen. Nykyiselläänkin Suomi toteuttaa energiapolitiikkaa, joka on parhaimmasta päästä Euroopassa. Tästä huolimatta saimme lähes 10 %:n lisävelvoitteen uusiutuvien energialähteiden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kehitettävä bioenergiaa, tuulivoimaa ja vesivoimaa.

Hallitus on vahvasti tuulivoiman kehittämisen kannalla. Tästä muodostuu meidän olosuhteissamme ongelmia silloin, kun ei tuule. Tällaisilla ajanjaksoilla tarvitaan jokin energianlähde korvaamaan aukkotilanteita. Vesivoima on ainoa järkevä säätösähkön muoto. Hallitusohjelmassa on kirjaus vesivoiman lisäämisestä. Toisaalta ohjelmassa on myös estetty käytännössä Kemijoen latva-alueiden hyödyntäminen. Vesilain uudistushanke nykyisessä muodossaan estää altaan rakentamisen alueelle. Uudistus on vaiheessa, ja sen eteneminen selviää piakkoin.

Kemihaaran soiden hyödyntämisen estäminen vesivoimarakentamiseen on hyvä esimerkki siitä, miten suojelu estää alueidemme kehittämistä. Suojelun nimissä voidaan vaatia pysäytettäväksi kaikki kehitys Lapissa. Tosiasia on, että Lappi vastaa lähes kolmannesta Suomen pinta-alasta ja tänne kyllä pitäisi mahtua sovussa niin suojelualueita kuin monipuolista elinkeinotoimintaakin.

Jatkuva kehitys on tärkeää energiaratkaisuissa ja ylipäätään kaikessa elinkeinotoiminnassa. On yritettävä löytää uusia ratkaisuja, joilla voidaan toteuttaa tavoitteita entistä järkevämmin. Suomen innovaatiojärjestelmän ajantasaistaminen on ajankohtaista. Olemme olleet pitkään kansainvälisessä kärkiluokassa, mutta viime vuosina sijoituksemme kilpailukykyvertailuissa on alkanut laskea. Yhteiskuntamme ja kansainvälinen toimintaympäristömme on muuttunut huomattavasti siitä, mihin nykyinen innovaatiojärjestelmä luotiin. Koska teollisuustuotanto siirtyy yhä enenevämmässä määrin Suomesta pois, on entistä tärkeämpää turvata Suomen osaamisperusteinen taloudellinen kilpailukyky.

Suomen näkemyksien mukaan myös Euroopan unionin rahoitusinstrumenttien entistä kohdentaminen voimakkaammin tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioaloille takaisi unionille vahvemman tulevaisuuden. Innovaatiotoimintaa on usein mitattu tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta, mutta sen, miten toiminta tukee yhteiskunnan hyvinvointia, tulee myös olla yhtenä mittarina.

Suomen tilanteen parantamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Merkittävää on muun muassa se, että uusi tutkimus- ja innovaationeuvosto aloitti toimintansa kuluvan vuoden alussa. Neuvosto muodostettiin laajentamalla entisen tiede- ja teknologianeuvoston tehtäviä.

Osaamisen laaja-alaisuus on innovaatiostrategian perusta. Väestön korkea koulutus- ja osaamistaso sekä riittävän laaja ja korkealaatuinen tutkimustoiminta ovat pohja innovaatioille. Lisäksi uusi tieto on osattava hyödyntää nopeasti ja tehokkaasti.

Voidaan sanoa, että suomalaiset nuoret ovat jo perinteisesti pärjänneet kansainvälisissä oppimisvertailuissa hienosti. Olemme Pisa-tutkimusten mallimaa. Tässä yhteydessä on myös hyvä esittää huoli nuorten henkisestä pahoinvoinnista. Syitä en osaa kuin arvailla, enkä siksi käsittele niitä tämän enempää.

Osaamisen kannalta on joka tapauksessa mielenkiintoista, mihin hyvät koulutuloksemme häviävät, kun siirrytään ylemmille asteille. Suomen yliopistoista vain yksi on sadan parhaan yliopiston joukossa maailmassa. Mistä tämä kertoo? Onko meidän yliopistojärjestelmässämme jokin perustavanlaatuinen vika? Tilanteeseen on nyt haettu ratkaisua yliopistouudistuksella. On lähdetty siitä, että vanha tilivirastomalli on tullut tiensä päähän yliopistomaailmassa. Uudistuksessa on haluttu avata yliopistoille uusia mahdollisuuksia kehittyä. Tällä hetkellä uudistus on eduskunnan käsittelyssä ja etenee toivottavasti hyvässä järjestyksessä. Mielenkiintoista on, että vaikka uudistushalukkuus on virinnyt juuri yliopistojen itsensä taholta, niin myös vastustus on niissä suurinta.

Lapin yliopisto on perustettu aikanaan aluekehitysajattelun pohjalta. On kuitenkin selvää, että ratkaisu oli erittäin perusteltu. Lapin yliopisto on kehittynyt hienoksi alueelliseksi veturiksi samalla, kun sen merkitys on kasvanut kansainvälisesti. Varsinkin lähialueiden yhteistyön kytkeminen yliopistoon on hyvä asia. Venäjä-osaamisella elinkeinoelämää voitaisiin hyödyntää entistä enemmän.

Lapin tulevaisuus on paljon kiinni poliittisesta tahdosta. Maakunta käsittää lähes kolmanneksen Suomen pinta-alasta, mutta väkimäärä yltää vain noin 3,5 %:iin Suomen väkiluvusta. Lappi on siis hyvin harvaan asuttu maakunta. Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisten palveluiden saatavuudesta huolehtimisen alueen väestötiheydestä ja etäisyyksistä riippumatta olosuhteet huomioon ottaen.

Valtioneuvosto julkisti vasta maaseutupoliittisen selonteon, jossa tuodaan hyvin esille se, että kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet on turvattava koko Suomessa. Rakentava keskustelu asiasta on paikallaan, eikä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelulla saavuteta mitään. Viimeaikojen alueellistamiskeskustelut ovat kärjistäneet tilannetta turhaan. Hallitusohjelman alueellistamislinjaukset ovat oikeita, ja niitä tulee seurata.

Maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi on tehtävissä paljon. Maaseudun yrittäjyyden kannustamiseen on panostettava. Maatalouden harjoittaminen kuuluu luonnollisena osana maaseudun yrittäjyyteen varsinkin ydinmaaseudun alueilla. Myös maatalous on ollut rakennemuutosten kohteena, ja tilojen määrä on vähentynyt keskimääräisen tilakoon kasvaessa. Osa maatiloista erikoistuu ja osa monialaistuu, ja siten pyritään saavuttamaan tehokkuutta ja parantamaan kannattavuutta. Myös kotimaisen huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että maatalous säilyy monipuolisena. Lapissa porotalous on osa maaseudun elinkeinokokonaisuutta.

Yhteiskunnallisilla toimenpiteillä pystytään ylipäätään edistämään yrittäjyyttä. Yrittäjien sosiaaliturva on saatava kuntoon. Palkansaajien ja yrittäjien väliset erot sosiaaliturvassa työssäoloaikana ehkäisevät halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi.

Veropoliittisilla keinoilla voidaan vaikuttaa positiivisesti moniin asioihin, mutta myös yrittäjien asenteita on kehitettävä. Suomalaisten yritysten on löydettävä halu kasvaa ja kehittyä. Vain alle 10 % yrittäjistä haluaa kasvattaa firmaansa ja luoda sitä kautta uusia työpaikkoja. Hallitus on asettanut talouskasvun edellytyksiä koskevan hankkeen, mutta käytännön lisätoimenpiteillä on tarvetta heti.

Saavutettavuus on koko Lapin – niin kaupunkien kuin maaseudunkin - tulevaisuuden elinehto. Toimiva liikennejärjestelmä mahdollistaa asumisen, matkailuelinkeinon, maa- ja metsätalouden sekä kaivostoiminnan. Hallitus on varautunut kaikkien tieluokkien jatkuvaan kohentamiseen ja myös uusien yhteyksien lisärakentamiseen muun muassa matkailun ja kaivostoiminnan tarpeisiin vastaamiseksi. Lento- ja raideliikenteen kehittäminen ovat itsestään selviä edellytyksiä Lapin elinvoimaisuudelle.

Toimivat laajakaistayhteydet edesauttavat myös saavutettavuutta. Niiden avulla voidaan vahvistaa etätyönkin merkitystä puhumattakaan tietotekniikan käyttömahdollisuuksien parantamisesta esimerkiksi lääketieteen apuna. Hallitus on sitoutunut laajakaistayhteyksien kehittämiseen.

Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden ennustaminen on äärettömän vaikeaa, mutta meillä on hyvä pohja, minkä päälle voidaan rakentaa hyvää huomista. Tulevaisuuden usko edellyttää halua kasvaa ja kehittyä. Meidän on koettava toimintamme sosiaalisesti hyväksyttäväksi. Menestyminen on nähtävä positiivisena ja tavoiteltavana asiana. Perisuomalainen kateus olisi pystyttävä kitkemään ajatuksista. Monipuoliselle luovuudelle olisi annettava tilaa. Kannustavuus on ylipäätään menestymisen kulmakivi. Tämä tarkoittaa sekä yksilöiden välistä että yhteiskunnallista kannustavuutta. Työnteon, yrittäjyyden ja sitä kautta menestymisen tulee olla hyväksyttyä ja tavoiteltavaa unohtamatta sosiaalista ja inhimillistä näkökulmaa.