Tukea talousnousulle

Suomen taloustilanteesta on pitkin vuotta saatu harvinaisen huolestuttavia tietoja. Kokonaistuotanto on laskenut viime vuoden loppupuolelta lähtien, ja valtiovarainministeriön tuoreimmat ennusteet povaavat kuluvalle vuodelle jopa kuuden prosentin BKT-pudotusta. Vaikka ensi vuotta koskevat arviot ovatkin jo valoisammat, näkymä on edelleen epäselvä.

Nykytilanteessa ehdottomasti tärkeintä on seurata tiiviisti tilannetta ja keskittyä siihen, miten Suomi viedään taantuman läpi eheänä ja mahdollisimman vähin vaurioin. Toisaalta on venytettävä horisonttia aivan akuuteimman tilanteen ylikin ja pidettävä mielessä myös myöhemmät haasteet.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen taloudella meni hyvin, kun yksityinenkin sektori eli omaa kultakauttaan. Julkinen talous oli reilusti ylijäämäinen, minkä ansiosta pystyimme yhtä aikaa kohentamaan palveluita, parantamaan sosiaalietuuksia ja lyhentämään valtion velkaa.

Nyt yrityksissä tasapainoillaan kysyntään liittyvien odotusten ja toisaalta rahoituksen kanssa. Julkisella sektorilla otetaan lisävelkaa palvelutason ylläpitämiseksi sekä elvytystä varten, ja valtionvelan arvioidaan kaksinkertaistuvan neljässä vuodessa noin 100 miljardiin euroon.

Tulevaisuudessa Suomella onkin edessään tuplahaaste: Miten talous vakautetaan taantuman toivottavasti hellitettyä ja miten julkisetkin peruspalvelut turvataan? Vastuullinen päättäjä ei jakele lupauksia valtavista menonlisäyksistä, mutta jotta todelliseen tinkimiseenkään ei tulisi tarvetta, talouden pyörät olisi saatava pidettyä käynnissä.

Pankkien rooli yritysten elinmahdollisuuksille on olennainen. Korkojen nostaminen ja yhä isompien vakuuksien vaatiminen ovat lyhytnäköistä politiikkaa ja vievät pohjaa yrittäjyydeltä. Vaarana ovat myös pk-yrityksien konkurssit.

Iloinen uutinen sen sijaan on, että määrätietoinen elvytys on jo alkanut vaikuttaa esimerkiksi rakennusteollisuudessa. Ilman hallituksen tarkkaan kohdennettuja elvytystoimia työttömyysluvut olisivat varmasti nykyistä synkemmät.

Jatkossa meidän on tehtävä valintamme myös sen suhteen, miten selviämme yhä vähemmällä väellä kasvavista vaatimuksista. Kansainvälisessä kilpailussa meiltä edellytetään parempaa osaamista ja suurempaa tehokkuutta kuin monilta muilta mailta, joissa työvoimaa on enemmän ja palkat ovat matalampia. Ahkeralla työnteolla ja osaamisella meilläkin on kuitenkin mahdollisuutemme. Innovaatiot, teknologian hyödyntäminen ja uudet palvelutuotannon tavat tukevat myös taloutta ja säästävät veroeuroja.

Kokoomuksen tahto on, että yhteisiä varoja käytetään vastuullisesti ja suunnitelmallisesti siten, että ne takaavat meille kaikille mahdollisimman turvatun tulevaisuuden. Kriittisimpiä kohteita ovat tässä suhteessa koulutuksen, työnteon, yrittäjyyden sekä T&K-työn tukeminen niin yksityisin kuin julkisinkin ponnisteluin. Eduskunnassa seuraava tilannekatsaus tehdään syyskuussa vuoden toisen lisätalousarvion myötä. Tärkein haaste on edelleen työllisyyden ylläpitäminen.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)


Copyright © 2008... Arctic Need Oy