Budjetista hätäapua mutta myös uuden kasvun siemeniä
Valtion budjetin tärkeimpiä kysymyksiä ovat aina työllisyyden ja tuottavuuden tukeminen sekä yhteiskunnan palvelujen ja infrastruktuurin rahoittaminen. Nämä nousivat myös kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion ja ensi vuotta koskevan budjettiriihen keskeisimmiksi asioiksi.
Talouden tilanteesta johtuen niin uusilla kuin entuudestaan jatkettavilla panostuksilla on nyt jopa poikkeuksellinen arvo ja kysyntä. Julkisenkin sektorin tulojen kärsiessä elämme ensi vuonna entistä enemmän velaksi; arviolta noin neljännes valtion menoista joudutaan kattamaan lainalla. Myöhemmätkin ajat on hyvä pitää mielessä: Kun nyt investoidaan ja kulutetaan sallimalla valtionvelan huomattava kasvu, ei voida olla ajattelematta tulevaisuuden hyvinvointia ja silloisia vastuita.
Kuntien saamat lisämiljoonat sekä arvonlisäverotuksen muutokset auttavat toivottavasti kokonaisuudessaan julkista taloutta. Merkittäviä määrärahalisäyksiä ehdotetaan etenkin työllisyyttä edistäviin ja kouluttautumista ja työntekoa kannustaviin toimenpiteisiin. Samasta syystä pidetään kiinni siitä, ettei palkansaajien verotusta kiristetä eivätkä eläkeläiset joudu maksamaan heitä enempää veroja. Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään myös korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä.
Poikkeuksellisen harvaanasuttuja alueita ja Lappia on määrä huomioida vielä erikseen mm. ylimääräisillä valtionosuuskohdennuksilla, laajakaista- ja Kolari-Pajalan ja Soklin kaivosratarahoilla sekä Pallas-Yllästunturia ja Pyhä-Luostoa varten tehdyllä osoituksilla.
Olennaista on sekin, että koulutukseen saadaan lisävaroja peruskoulutuksen kehittämisestä aina aikuiskoulutustuen ja täydennyskoulutuksen saannin helpottamiseen. Siinä missä katsotaan kriittiseksi varmistaa nuorten ja vastavalmistuneiden työhön pääsy, yhä enemmän varoja korvamerkitään jo työelämässä mukana olleiden tueksi.
Aivan uusia mahdollisuuksia tuovat mm. ympäristöystävälliseen energiantuotantoon, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan sekä yritysten kansainvälistymiseen suunnattavat ennätyspanostukset. Erityisesti Tekesin myöntämisvaltuuksia kasvatetaan, minkä lisäksi mahdollistetaan EU-ohjelmavarojen aikaistettu käyttö siten, että kuntien rahoitusosuus voi tilapäisesti pienentyä.
Valtion investoinnit ovat tulleet tarpeeseen myös rakennusalalle. Yritysten tulevaisuuslinjauksien merkitystä ei voi tässäkään liikaa korostaa, mutta asuntojen perusparannus ja kunnostus ovat myös erinomaisia esimerkkejä töistä, joita moni taloyhtiö ja kotitalouskin voisi harkita teettävänsä entisestään laajennettujen korjausavustusten ja kotitalousvähennysten myötä.
Vaikka talouden tila säilyy edelleen haastavana, niin valoa lienee jo näkyvissä. Elpymisen mahdollisesta nopeudesta tai voimakkuudesta ei ole vielä kenelläkään tarkkaa kuvaa, mutta suunta vaikuttaisi onneksi olevan ylöspäin. Tällä välin tarvittaneen jälleen kuulua suomalaista sisua vaikeiden aikojen voittamiseksi. Niin erilaisia lamapuskureita kuin uusia ponnahduslautoja viritetään nyt parhaan mukaan sekä työelämän että elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Parasta menestystä voimme odottaa, kun teemme jokainen parhaamme.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2008... Arctic Need Oy