Oikeutta oikeudenkäyntiin

Eduskunnan syysistuntokausi käynnistyi tänä vuonna hallituksen ihmisoikeuspoliittisen selonteon käsittelyllä. Selonteko oli järjestyksessään toinen kautta aikain. Minulla oli erinomainen tilaisuus avata keskustelu kokoomuksen puolesta ja ilmaista oman eduskuntaryhmämme näkemys aiheesta pitämällä ryhmämme yhteisen puheenvuoron.

Aina välillä on hyvä palauttaa mieleen, etteivät ihmisoikeudet ole missään päin maailmaa - eivätkä siis Suomessakaan - mikään itsestäänselvyys. On hienoa, että maamme aktiivisuus ihmisoikeusasioissa tunnetaan ja että se nauttii laajaa kansainvälistä arvostusta. Jokaisella maalla, myös Suomella, on kuitenkin omat epäkohtansa, jotka pitää kohdata avoimesti. Mm. huomiot perheväkivallasta, syrjinnästä ja asunnottomuudesta tulee ottaa vakavasti. Selonteossa vahvistetun ihmisoikeuspolitiikkamme painopisteinä pysyvät naisten, lasten, vähemmistöjen sekä vammaisten oikeudet.

Ihmisoikeuksien edistäminen on pohjimmiltaan arkisia tekoja. Ellei perustuslaki ole meillä selkärangassa, se on kohta jaloissamme. Yhteiskunta voi toimia rakentavasti vain silloin, kun se pohjautuu ihmisten keskinäiseen kunnioitukseen ja kun jokaisella ihmisellä ja heidän muodostamallaan taholla, joka kokee tulleensa loukatuksi, on mahdollisuus asiallisena pidettävään oikeudenkäyntiin ja hyvitykseen.

Kotimaisessa ihmisoikeuspolitiikassamme huomio kiinnittyykin pitkittyneisiin oikeudenkäynteihin. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytys on, että se tapahtuu kohtuullisessa ajassa. On häpeä Suomelle, että olemme olleet toistuvasti ihmisoikeustuomioistuimen hampaissa.

Kaavailtu hallinnon itseoikaisuvaatimusjärjestelmän kehittäminen tuo uusia mahdollisuuksia prosessien jouduttamiseksi. Hyvitysmenettely viivästymisissä on hyvä asia, ja jos se ulotetaan myös hallintotuomioistuimiin, esimerkiksi kaavoitusprosesseja pystyttäisiin jouduttamaan. On kestämätön tilanne, mikäli monien miljoonien hankkeet seisovat vuosikausia odottamassa valitusprosessin loppumista. Sellaiset tapaukset, joissa valitus on tehty selvässä viivytysmielessä ja vailla todellisia menestymisen mahdollisuuksia, täytyy pystyä karsimaan. Lapissakaan ja varsinkaan näin huonona aikana ei voida pitää oikeana saati kohtuullisena, että hankkeita pidetään jäissä kaavan vuoksi.

Lisäresursointi ei ole ainoa ratkaisu, vaan myös yhteistyötä eri viranomaisten kanssa on kehitettävä. Tästä huolimatta on ilahduttavaa, että esimerkiksi markkinaoikeus saa hallitukselta lisäpanostuksia. Ne ovat tärkeitä mm. julkisia hankintoja koskevien asioiden ratkaisemiseksi ajallaan.

Niin kauan, kun emme pysty ehkäisemään kaikkea tarvetta oikeudenkäynneille, aidosti arvokas onni onnettomuudessa voisi olla se, että tapahtumia seuraava prosessi ei tuhlaisi enää ihmisten aikaa ja voimavaroja. Parhaimmillaan oikeus oikeuteen ja sen mukaiseen elämään toteutuu tietysti silloin, kun kukin osapuoli pyrkii jo alun alkaenkin menettelemään siten, että jatkoselvittelyiltä vältytään.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)

Copyright © 2008... Arctic Need Oy