Haasteellinen istuntokauden aloitus

Eduskunnan istuntokausi on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti. Puhemiehen vaali puhutti ja aiheutti hämminkiä heti alussa. Jatkoa on hämmentänyt presidentin valtaoikeuksien ja perustuslain muutoksien puiminen. Selvää on kuitenkin se, että jatkossa EU:ssa Suomea edustaa pääministeri ja että kahden lautasen ongelma väistyy.

Reilun vuoden kuluttua käytävät eduskuntavaalit alkavat jo lyödä leimaansa poliittiseen toimintaan ja irtopisteiden keruu on alkanut. Ihmisillä on kuitenkin oikeus odottaa, että töitä tehdään näilläkin valtiopäivillä määrätietoisesti ja vastuullisesti. Tätä edellyttää myös talouden epävarmuus. Vaikka positiivisia merkkejä on näkyvissä, maailmantalouden ja sitä kautta myös Suomen tilanne on haasteellinen.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa useita Lapinkin tulevaisuuden kannalta tärkeitä lakeja. Kaivoslaki oli jo lähetekeskustelussa, ja vesilaki on vuorossa kuluvalla viikolla. Myös energiaratkaisut ovat edessä, ja ydinvoiman lisärakentamisesta on tehtävä päätös. Nämä kaikki asiat koskevat meitä läheisesti. Puhumattakaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollisimman hyvään järjestämiseen pyrkivistä uudistuksista.

Viime aikoina ihmisten yhteydenotoissa on kiinnitetty voimakkaasti huomiota Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Suomalaisten oikeustaju on ollut koetuksella, eikä humanitäärisperusteiseen maahanmuuttoon liittynyttä resurssien väärinkäyttöä ymmärretä eikä hyväksytä. Eikä pidäkään hyväksyä.

Maahanmuuttoon liittyvissä asioissa pitäisi reagoida nopeasti heti, kun ongelmat havaitaan. Kun jonkin järjestelmäpiirteen todetaan aiheuttavan muuttoliikettä vääriksi katsotuin perustein, nopea puuttuminen estää ongelman kärjistymisen ja ikävän leiman heittymisen kaikkia maahamme päätyneitä ulkomaalaisia kohtaan.

Esille on nostettu erityisesti Bulgarian romanien nostamat toimeentulotuet. Yhdelläkään heistä ei ole ollut oikeutta turvapaikkaan ja silti järjestelmämme on sallinut heidän nostaa tukia. Kuluvan kevään aikana kyseinen oikeus poistetaan, mutta tämäkin asia olisi voitu hoitaa jo kuukausia sitten ja ehkäistä siten jo aiemmin perusteettomien hakemusten tuloa. Myös vastaanottokeskuksissa olevien toimeentulotukea on leikattu helmikuun alusta lukien.

Kevään kuluessa saadaan voimaan perheenyhdistämisoikeutta merkittävästi tiukentava lainsäädäntö, ikätestit käyttöön sekä entistä tiukemmat rangaistukset väärien tietojen antamisesta. Nämä esitykset ovat tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsittelyssä.

Matkojen korvaamiskäytäntöä on myös syytä muuttaa siten, ettei Suomi ainoana maana maksa perheenyhdistämismatkoja. Pallo on nyt ministeri Thorsilla. Kaiken kaikkiaan perheenyhdistäminen tulisi rajata vain ydinperheeseen, koska kasvattilapsiksi ilmoitettavien määrä on kohonnut osassa tapauksista jopa kohtuuttoman suureksi.

On hyvä, että esillä oleviin ongelmiin on lähdetty hakemaan ratkaisuja, vaikka olisi voitu toimia ripeämminkin. Muiden Pohjoismaiden tiukentaessa maahanmuuttopolitiikkaansa paineet ovat kohdistuneet Suomeen. On selvää, että hädänalaisessa asemassa olevia on autettava, mutta tehokkainta on kohdistaa apu ennen kaikkea lähtömaihin. Näin vältytään turhilta hakuprosesseilta ja resurssihukalta. Autettavia meillä tulee joka tapauksessa riittämään myös Suomessa, sillä omanmaalaistemme apua tarvitsevien ohella olemme kansainvälisten sopimusten myötä sitoutuneet vastaanottamaan myös jossain määrin pakolaisia.

Lainsäätäjän on reagoitava silloin, kun ihmisten oikeustaju alkaa oireilla. Nyt on tullut selkeä viesti siitä, etteivät asiat ole olleet maahanmuuton osalta kohdallaan. Kaikki toimenpiteet tuleekin muotoilla siten, että tuemme yhteiskunnan eheyttä ja hallittua kehitystä mutta estämme myös yleisen ulkomaalaisvastaisuuden leviämistä maassamme, joka elää kuitenkin vahvassa vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)

Copyright © 2010... Arctic Need Oy