Kansanedustaja Ulla Karvo: Ajankohtaista

Hyvästä vielä parempi?

Peruskoululaistemme menestystä kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa on syystä pidetty yhtenä kansallisena ylpeydenaiheenamme. Vuodesta toiseen oppilaamme ja koulumme ovat sijoittuneet aivan kärkisijoille monilla eri osaamisalueilla. Tutkimukset kertovat myös myönteisistä koulutusasenteista maassamme sekä välittävät rohkaisevaa viestiä siitä, miten monet kodit ovat mukana oppimisen tukemisessa.

Koulutus, sivistys ja monipuolinen elämään valmentautuminen ovat kuitenkin asioita, joissa ei varmasti koskaan voida tulla täysin valmiiksi. Koululaistemme kouluviihtyvyydessä on mm. edelleen petrattavaa, minkä lisäksi on koettu tarvetta lisätä erityisesti taide- ja taitoaineiden opetusta sekä oppilaiden omia lahjakkuuksia sekä kiinnostuksenkohteita kannustavaa valinnaisuutta.

Toisaalta huolta on herättänyt kielten oppimisen tulevaisuus. Viime aikoina merkittävästi vähentynyt kieltensuorittaminen sopii huonosti yhteen vientivetoisen taloutemme sekä muutoinkin yhä kansainvälisemmän työelämän kanssa. Ruotsinopetuksen jakaminen uudella tavalla siten, että opetus aloitettaisiin yhä aiemmin mutta pidettäisiin kielelle osoitettu minimituntimäärä ennallaan, on vain yksi esillä ollut pala ratkaisukehittelyjen koko kuvasta. Vähintään yhtä ajankohtainen on kysymys esimerkiksi saksaan sekä muihin valtakieliin panostamisesta.

Sanomattakin tulee olla selvää, että kaiken opetuksen perustana on oltava ennen kaikkea näkemys siitä, mikä on tärkeää ja millaisia tietoja ja taitoja oppilaamme todella tarvitsevat. Arviossa on huomioitava sekä koulutuksen yksilöä vahvistava että yhteiskuntaan kasvattava tehtävä. Erilaisten asiakokonaisuuksien omaksumisen sekä yksilöllisen kehittymisen rinnalla olennaista on sosiaalinen harjaantuminen.

Yhtenä mahdollisuutena yhä moninaisempien tavoitteiden saavuttamiseksi on nähty lasten koulupäivien pidentäminen. Nykyisellään alaluokkiemme koulupäivät ovatkin jopa OECD-maiden toiseksi lyhimmät. Kuten myös kokoomuslainen opetusministerimme Henna Virkkunen on todennut, maltti on kuitenkin tässäkin suhteessa valttia. Riittävä lepo voi parhaimmillaan selittää lastemme tutkimusmenestystä siinä missä ammattitaitoinen opetus sekä oppimismyönteinen ilmapiirikin.

Käytännössä koulutuksen onnistunut suunnittelu ja toteuttaminen onkin aikamoista tasapainoilua ja riippuu varsin monista eri osatekijöistä. Sen ohella, että tuntijakojen päivittäminen on nyt opetusministeriön asettaman työryhmän valmistelussa, käynnissä on useita muitakin projekteja perusopetuksen parantamiseksi. Kiusaamisvapaa sekä riittävästi resursoitu koulu antaa koulun ulkopuolisen tuen lisäksi parhaat eväät elämään.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)