Pormestarimalli puhuttaa
Viime aikoina on ollut paljon puhetta ns. pormestarimallista. Mallin soveltuvuutta omaan kuntaan arvioidaan monin paikoin. Tällä hetkellä pormestarimalli on Suomessa käytössä vain kahdessa kaupungissa. Toisessa, eli Tampereella, malli näyttäisi tällä hetkellä toimivan hyvin, mutta onnistuminen tuntuu henkilöityneen vahvasti. Kysymys kuuluukin, olisiko malli toimiva jonkun toisen henkilön toimiessa pormestarina. Pirkkalassa, joka on toinen pormestarikaupunki, on ajauduttu ongelmiin, mutta syy ei välttämättä ole valitun pormestarin.
Viime sunnuntain (28.2.2010) Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Risto Harisalo tyrmäsi pormestarimallin Suomeen soveltumattomana. Professorilla on kotikenttäetu arvioidessaan mallia, mutta myös toisenlaisia kantoja on esitetty.
Rovaniemellä päätettiin viime valtuustossa, ettei kaupunki lähde mukaan suoran pormestarivaalin kokeiluun. Tällä hetkellä Suomessa ei ole kokemuksia kuin valtuuston valitsemasta pormestarista, ja nekin kokemukset ovat ristiriitaisia.
Tässä vaiheessa tehdyt päätökset eivät kuitenkaan estä ottamasta asiaa myöhemmin punnittavaksi, kun malleista saadaan lisää kokemusta muualta ja lainsäädäntökin ajan tasalle. Ainakin Kokoomuksen Rovaniemen valtuustoryhmän mielestä pormestarimalli ylipäätään on harkitsemisen arvoinen asia. Uskomme, että suora pormestarinvaali voisi lisätä mielenkiintoa politiikkaa kohtaan ja kohentaa myös äänestysaktiivisuutta. Lisäksi politiikka ja hallinto saattaisivat lähentyä toisiaan pormestarimallissa.
Rovaniemellä on nyt muutaman vuoden ajan toimittu tilaaja-tuottaja–mallilla, jonka toimintaa on tarkasteltava kriittisesti ennen kuin muihin uudistuksiin hypätään mukaan. Tilaaja-tuottaja–malli voi olla toimiva, mutta sitä on pystyttävä kehittämään. Järjestelmää on yksinkertaistettava ja tehtävä ymmärrettävämmäksi.
Harva kuntalainen käsittää, miten nykyinen järjestelmä toimiin, ja kuitenkin se on tarkoitettu nimenomaan kuntalaisten asioiden hoitamiseksi. Luottamushenkilöorganisaatiota voidaan ohentaa, ja koko organisaatiota on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta myös viranhaltijoiden määrän tarkastelu on mahdollista.
Eräänlaisessa ideaalimallissa luottamushenkilöorganisaatio voitaisiin keskittää tilaajapuolelle ja poistaa tuottajapuolelta. Tuotannossa tarvitaan toiminnan johtamisosaamista ja toiminnan sopeuttamista tuloihin ja menoihin, mikä edellyttää ennen kaikkea sellaista ammattiosaamista, johon luottamushenkilöorganisaatiolla ei välttämättä ole tarvetta sekaantua. Näin saataisiin selkeyttä myös eri toimijoiden rooleihin ja tehtäväkuviin.
Ensisijainen tehtävä on nyt selkiyttää nykyisiä järjestelmiä, jotta ne saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisten eduksi. Tulevaisuudessa on mahdollista miettiä muitakin vaihtoehtoja hallinnon uudistamiseksi.
Ulla Karvo
Kansanedustaja, Kokoomuksen Rovaniemen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Copyright © 2010... Arctic Need Oy