Lisäbudjetista lisäeväitä taloustalkoisiin

Taantumasta on riittänyt asiaa pitkään ja laajasti. Maailmantalous supistui viime vuonna enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomenkin kansantaloudelle viime vuosi oli synkkä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT:mme laski jopa 7,8 prosenttia.

Toisaalta euroalueen elpyminen on ollut verkkaista. Suomessa yksityisen kulutuksen ja viennin on kuitenkin ennustettu virittävän yli prosentin kasvun. Ulkomaankaupassa on jo tapahtunut käänne positiiviseen suuntaan, ja esimerkiksi suhdanneherkässä puutavara- ja paperiteollisuudessa kysyntä on kohentunut. Metallin ja investointien näkymiä pidetään myös lupaavina.

Hallitus pyrkii osaltaan helpottamaan tilannetta erilaisin elvytystoimin. Tavoitteena on ennen kaikkea työllisyyden ylläpitäminen. Myös veronkevennykset ovat tukeneet tätä tavoitetta, koska ne ovat lisänneet kotitalouksien ostovoimaa ja kansalaisten luottamusta omaan talouteensa.

Tuore lisätalousarvio jatkaa valtion elvytyslinjaa, ja samalla pureudutaan nuorisotyöttömyyden hoitoon. Etenkin, kun otetaan huomioon tulevaisuuden ikääntymiskehitys, meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työmarkkinoilta. Kaikkiaan noin 15 000 nuoren arvioidaan työllistyvän tai pääsevän koulutuksen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin 77 miljoonan euron panostuksella.

Toisaalta on tärkeää, että nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluita lisätään. Kaikille nuorille ei ole selvää, millaisia mahdollisuuksia työllistymiseen, opiskeluun tai esimerkiksi yrittäjäksi ryhtymiseen on olemassa, ja tähän tarvitaan muutos.

Työllisyyden hoitomahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Valtion toimintojen alueellistaminen on yksi mahdollisuus kannustaa moninapaista kasvua. Tilanteissa, joissa kohdataan menetyksiä, kuten viimeksi hätäkeskusuudistuksen yhteydessä, on vastaavasti syytä tehdä kaikki voitava sen eteen, että myös korvaavia töitä löytyy.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa positiivista on se, että kuntien on välttämätöntä tehostaa toimintaansa ja palvelutuotantoansa. Merkittävä päätös kuntatalouden kannalta on se, että valtio on osaltaan sitoutunut ylläpitämään palvelutasoa ja että valtionosuuksia nostetaan. Yhteisövero-osuuden väliaikainen korottaminen ja kelamaksun poistuminen auttavat niin ikään monia kuntia.

Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan monet Lapin kunnista ovat tehneet kohtuullisen tuloksen vuonna 2009. Haasteet eivät ole todellakaan loppuneet, mutta uusia eväitäkin on tarjolla, jotta talouteen saataisiin jälleen lisävirtaa. Hallitun velkaantumisen uhallakin tämä on tarpeen, jotta pääsemme rakentamaan uuden kasvun edellytyksiä ja selviämme siten kohti nykyistä parempaa tulevaisuutta.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)


Copyright © 2010... Arctic Need Oy