Eurooppa 2020

EU:lle niin kuin monelle muullekin organisaatiolle on sanottu olevan tyypillistä kehittyä kriisien kautta. Viimeaikaiset taloushaasteet ovat jälleen kerran tuoneet väittämälle vahvistusta. Kun tilanteet muuttuvat, muuttuvat myös luonnostaan näkemykset siitä, mitkä ovat niihin sopivat ratkaisut.

Viimeisimmän sysäyksen EU-tason yhteistoiminnan kehittämiselle on antanut Kreikan tapaus, joka on saanut yhä useammat kannattamaan entistä laajempaa koordinaatiota ja seurantaa EU- sekä erityisesti euromaiden kesken. Vahvana pontimena päätöksenteolle toimii myös Aasian ja varsinkin Kiinan nousu ja EU:n painoarvon ennustettu lasku.

EU:ssa onkin nyt kiistatta keskityttävä talouden kestävyyteen, jotta pystymme säilyttämään kilpailukykymme myös tulevaisuudessa. Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista on tiukennettava, ja talouspolitiikan koordinaatiota tiivistettävä. Velvollisuuksien on koskettava koko EU- eikä vain euro-aluetta, sillä käytännössä olemme monessa suhteessa samassa veneessä, samoin intressein.

Mahdollisiin riskitilanteisiin on toisaalta pystyttävä puuttumaan ajoissa. Riittävän tehokas sanktiojärjestelmä, esimerkiksi alue- ja rakennetukien jäädyttäminen, on hyvä olla olemassa ja otettava tarvittaessa käyttöön.

Lähtökohdat eurooppalaiselle kilpailukyvylle ovat verrattain erinomaiset, mutta tämä ei poista tulevia haasteita. Työuria on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava, jotta selviämme vähintään yhtä hyvin kuin nykyisin mutta entistä vähemmällä työvoimalla. Samalla on huomioitava työttömyyden ja tuottavuuden alueelliset ja alakohtaiset erot.

Eduskunnassa käsittelimme juuri tuoretta Eurooppa 2020-strategiaa yhteisessä istunnossa kotimaisten europarlamentaarikoidemme kanssa. Kotimaisten EU-toimijoidemme ja kansanedustajien säännöllisiä yhteyksiä onkin tärkeää tiivistää, jotta myös muut kuin EU-asioita päätehtävänään puivan Suuren valiokunnan jäseninä toimivat kansanedustajat pysyvät niistä mahdollisimman hyvin informoituina ja osallistettuina. Ottaen huomioon, miten merkittävä osa kotimaiseen elämänpiirimme vaikuttavista taloudellisista ym. ilmiöistä ja niihin sorvattavista ratkaisuista on kansainvälistä, usein yhteiseurooppalaista alkuperää, näiden ilmiöiden ja niiden seurauksien syntysijojen ajankohtaisuuksista on syytä olla perillä.

Kyseisessä Eurooppa 2020-strategiassa on nyt uudistettu tavoite maailman huipulle niin osaamisessa ja työllisyydessä kuin siihen perustuvassa kilpailukyvyssäkin. Esimerkiksi T&K-rahoituksen osalta tavoite on 4 %:ssa BKT:sta, kun nyt arviot vaihtelevat 3,7 ja 3,9 prosentin välillä Suomessa. Kuten Saksan luku, 2,9 %, kertoo, nämäkään panostukset eivät kuitenkaan ole kaikki kaikessa, vaan merkittävää taloudellista vaikutusta voi olla myös innovaatioilla, joita tehdään muualla kuin perustutkimuksen parissa. Meilläkin on siis kannustettava kaikenlaista uuden kehittämistä myös yksityisellä puolella.

Olennaista tämän uusimmankin strategian osalta silti on, että se toteutetaan jokaisen maan omista lähtökohdista ja olosuhteista. Vaikka toimenpiteiden koordinaatiota on parannettava ja kansallisten sovellutusten on oltava linjassa yleistavoitteiden kanssa, kansallista muovausvaraa tarvitaan tekemään linjauksista myös käytännössä toimivia. Koulutuksen korostaminen on joka tapauksessa hyvä pohja kaikenlaisen kilpailukyvyn syntymiselle ja parantamiselle.

Ulla Karvo
Kansanedustaja (kok)
Eduskunnan suuren valiokunnan jäsen, Eurooppalainen Suomi ry:n varapuheenjohtaja


Copyright © 2010... Arctic Need Oy