Viherrakentamispäivät Levi

Arvoisat naiset ja herrat, seminaarin osanottajat ja tilaisuuden järjestäjät. Minulla on ilo saada käyttää avauspuheenvuoro täällä Levillä, tässä tilaisuudessa, joka on houkutellut runsaasti aiheesta kiinnostuneita osallistujia. Olen ymmärtänyt, että kaikki halukkaat eivät ole edes mahtuneet mukaan, mikä osoittaa, että viherrakentaminen on ajankohtainen ja tärkeä asia.

Nykyään on yleistä, että tehdään erilaisia gallupeja ja kyselyitä asiasta kuin asiasta. Niiden avulla yritetään hahmottaa, missä mennään ja mitä mieltä ihmiset ovat asioista ja maailmanmenosta.

Kun ihmisiltä tiedustellaan, mitkä asiat he kokevat tärkeimmiksi elämässään, päällimmäisiksi vastauksissa nousevat terveys, ihmissuhteet ja toimeentulo. Voidaankin katsoa, että elämä lepää näiden kolmen pilarin varassa. Mikäli kaikki kolme ovat kunnossa, elämä soljuu hyvin eteenpäin. Mikäli yksi pilari horjuu, on elämässä koettelemuksia, mutta ihminen selviää. Suuria vaikeuksia seuraa, mikäli kaksi näistä kolmesta peruspilareista – terveys, ihmissuhteet, toimeentulo – murenee. Yhden varassa, oli se mikä tahansa näistä kolmesta, on ihmisen vaikea selvitä.

Normaalissa elämässä, kun kaikki on hyvin, ihminen ei tule ajatelleeksi näitä asioita. Esimerkiksi terveyttä pidetään itsestäänselvyytenä. Vasta, kun sairaus sattuu kohdalle, huomataan, miten tärkeä asia terveys on. Tämä on sinänsä normaalia, ja olisi turha kaiken aikaa miettiä asiaa, mutta aika ajoin on hyvä tiedostaa ja arvostaa terveyttä. Terveyttä voidaan ja tulee vaalia. Me jokainen voimme vaikuttaa terveyteemme, vaikka on sairauksia, jotka voivat yllättää täysin terveeksikin luullun ihmisen.

Ihmissuhteisiin meillä on ehkä vielä suurempi vaikutusvalta kuin terveyteemme. On paljolti meistä itsestämme kiinni, millainen sosiaalinen elämä meillä on. Jokaiselle meistä on tärkeää, että lähellämme on ihmisiä, joiden kanssa jakaa elämänkokemuksia ja elämyksiä. Kysymys ei välttämättä ole parisuhteesta vaan yhtä hyvin ystävät ja perhe voivat täyttää nämä sosiaaliset vaatimukset. Ihmissuhteissa on myös usein niin, että siten metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Jos on kanssaihmisilleen ystävällinen, yleensä saa myös ystävällistä kohtelua osakseen.

Kolmannen peruspilarin, toimeentulon, tärkeyden jokainen meistä tietää. Sen merkitys yksinään ei kuitenkaan ole kaksinen, mikäli terveys tai ihmissuhteet ovat rappiolla.
Sanotaan, että raha ei tee onnelliseksi mutta että se helpottaa. Näin juuri varmaankin on. Kaikki on kuitenkin suhteellista, ja myös kohtuullisella toimeentulolla pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Arvoisat läsnäolijat

Ihmisten tietoisuus ja myös huoli ympäristöstä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Ympäristöön suhtautuminen on ollut pitkään samanlaista kuin meidän suhtautumisemme terveyteen. Niin kauan kuin se on kunnossa, niin siihen ei kiinnitetä huomiota. Ympäristöä ei osata arvostaa ja vaalia, jos sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi Itämeren onnettomaan tilanteeseen herääminen on ollut hidasta.

Ympäristö on meille myös terveysasia. Ympäristön tilalla on merkitystä ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Tänä päivänä ihmiset haluavat tietää yhä enenevässä määrin, mitä ja mistä ravinto on lähtöisin. Toisaalta kaikki meistä haluavat asua ja elää miellyttävässä ympäristössä. Ympäristöllä on suuri merkitys ihmisen tasapainoiseen elämään.

Tänä päivänä elämme kuitenkin hyvin globaalissa maailmassa. Usein ajattelemme, ettei omilla toimillamme ole suurtakaan merkitystä maailmankehitykselle. Toisaalta vanha viisaus toteaa, että pienistä puroista ne valtavirratkin kehittyvät. Itse uskon, että me kaikki voimme olla osaltamme vaikuttamassa omaan ympäristöömme ja siihen koemmeko ja teemmekö sen miellyttäväksi vai emme.

Ympäristöstä huolehtiminen edellyttää kuitenkin resursseja. Voimme puhua esimerkiksi kestävästä kehityksestä, jolla pyritään jakamaan ympäristöarvoja tasapuolisesti niin tämän sukupolven kuin tulevienkin sukupolvien kesken. Tosiasia on, ettei köyhällä ole varaa olla ympäristöystävällinen ja tämän vuoksi köyhien maiden panostukset ympäristöön ovat usein vaatimattomia. Tämä on suuri ongelma, koska esimerkiksi saasteet eivät tunne valtioiden rajoja.

Globalisaation laajennuttua on myös Suomi päässyt osalliseksi niin hyvästä kuin pahastakin kehityksestä. Viime vuosien maailmanlaajuinen talouden turbulenssi on heijastunut vahvasti meidänkin yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Parin taloudellisesti kriittisen vuoden jälkeen alkaa hieman valoa olla näkyvissä. Usko tulevaisuuteen kasvaa. Olemme selviämässä tästä lamasta lievemmin vaurioin kuin 1990 luvun alun lamasta. Yritysmaailma ja varsinkin pk-sektori on ollut paremmassa taloudellisessa kunnossa, kuin edellisen laman aikana. Juuri pk-sektorin avulla on pitkälti pystytty pitämään yhteiskunnan rattaita pyörimässä.

Myös valtion toimenpiteillä on ollut suuri merkitys. Suomen vakaalla pohjalla ollut talous on mahdollistanut laajojen elvytystoimenpiteiden toteuttamisen ja näiden avulla on pidetty työllisyyttä yllä.

Nyt käymme keskustelua ensi vuoden budjetista. Tulevaisuus edellyttää talouden kiristämistä, jotta valtion velkaantuminen saadaan aisoihin. Ensi vuoden kokonaisbudjetti tulee olemaan noin 50 miljardia euroa ja nettovelkaa otetaan 8,7 miljardia. Suomen kokonaisvelkamäärä nousee 85 miljardiin euroon, joka vastaa lähes 46% BKT:sta.
Olemme kuitenkin huomattavasti alle EU:n asettaman kriittisen 60% rajan, ja velkarahan hinta Suomelle on edullisinta Euroopassa. Suomen taloudenhoitoon luotetaan ja se näkyy korkojen tasossa.

Talouden orastava elpyminen on siis nähtävissä, mutta tilanne elää jatkuvasti. Suomen on maltillisesti ryhdyttävä kiristämään vyötä, jotta voimme taata hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tulevaisuudessa. Nyt on oltava varovaisia, jotta orastavaa kasvua ei tyrehdytetä valtion toimin. Päätavoitteena ensi vuodelle on, että työllisyyttä saadaan lisättyä verotuksen keinoin, työn verotusta ei kiristetä eikä heikoimmassa asemassa olevilta leikata. Siksi verotus keskittyy kuluttamisen verotukseen.

Tulevaisuudessa talouskasvua ja työllisyyttä on edistettävä, tuottavuutta on parannettava muiden muassa työuria pidentämällä ja menoja on tarkasteltava kriittisesti. Edessämme on taloudellisesti siis varsin haasteellisia vuosia.

Arvoisat läsnäolijat

Meille lappilaisille luonto ja ympäristö ovat erityisen tärkeässä asemassa. Tämän seminaarin aiheena on viherrakentaminen pohjoisissa matkailukohteissa. Matkailuelinkeino on tärkeä työllistäjä ja paljon kiinnitetty huomiota matkailun ympärivuotisuuteen. Viherrakentaminen on avain asemassa matkailukohteiden viihtyisyyden lisäämisessä lumettomana aikana.
Täällä on tänään paikalla runsaasti asiantuntemusta viherrakentamisen alalta. Tämän päivän maailmassa pelkkä asiantuntemus ei riitä vaan on oltava osaamista myös yhteistyöstä. On osattava verkostoitua ja osattava tuoda omaa asiantuntemustaan esille.
Tämä seminaari ja nämä päivät antavat oivallisen mahdollisuuden tutustua muihin alan toimijoihin, verkostoitua ja edistää yhteistä asiaa yhteistuumin.
Näillä sanoin avaan Pohjoisen viherpäivät 2010 ja toivotan antoisaa ja sosiaalista kanssakäymistä kaikille.

Copyright © 2010... Arctic Need Oy