Terveyspalveluissakin tärkeintä on asiakaslähtöisyys
Aika ajoin ihmisiltä tiedustellaan, mitkä asiat he kokevat tärkeimmiksi elämässään. Useimmiten vastauksissa toistuvat terveys, hyvät ihmissuhteet ja taloudellinen toimeentulo. Mikäli kaikki kolme ovat kunnossa, elämä soljuu hyvin eteenpäin. Mitä moninaisemmat puolestaan ovat näihin liittyvät haasteet, sitä suurempaa apua ja tukea voidaan tarvita.
Ministeri Risikon (kok) johdolla valmisteltu esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi on yksi kaivattu väline helpottaa arkea silloin, kun terveyspalveluille on tarvetta. Lakiesityksessä potilas, palvelua tarvitseva, nostetaan keskiöön. Potilasturvallisuus paranee, potilaan valinnanvapaus kasvaa, hoitotakuuta täsmennetään ja terveydenhuollon laatua seurataan ja kehitetään niin kuin pitääkin. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan toimintaa uudistetaan niin, ettei asiakkaan tarvitse juosta palveluiden perässä luukulta toiselle, vaan hän saa ohjausta sen mukaan, mitä hoito sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve edellyttää.
Laissa hienoa on, että siinä painottuu terveyden edistäminen pelkän korjaavan hoidon ohella. Kuntien on esimerkiksi annettava terveysneuvontaa, nimettävä vastuutahot huolehtimaan terveyden edistämisestä ja huomioitava eri päätösten vaikutuksia väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Potilaan valinnanvapaudessa otetaan niin ikään pitkiä askeleita eteenpäin, sillä potilas saa jatkossa valita hoitopaikkansa tai hoitavan henkilön aina, kun se on mahdollista.
Jos esimerkiksi diabeteksen seuranta onnistuu parhaiten työpaikkaa lähellä olevalla terveysasemalla saman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä, sen asiakkaaksi voi siirtyä. Tai jos rytmihäiriöiden seurantaa olisi kätevintä jatkaa toisella paikkakunnalla, tämä on mahdollista. Omalla terveysasemalla tehdään hoitosuunnitelma, jonka mukaan muuallakin edetään. Vuodesta 2014 alkaen vaikka koko hoitovastuun voi siirtää.
Kun hoitavan henkilön, kuten omalääkärin tai omasairaanhoitajan, voi jatkossa valita itse, esimerkiksi sairaan lapsen kanssa terveyskeskukseen voi mennä rauhallisin mielin, kun vastassa on tuttu ja turvallinen lääkäri. Oman tilanteen tunteva hoitaja voi olla helpotus aikuisellekin.
Lailla paikataan myös hoitotakuuseen jääneitä epäselvyyksiä ja kirjavia käytäntöjä: jatkossa esimerkiksi nuorten on aina 23 ikävuoteen asti päästävä psykiatristen palveluiden piiriin 3 kk:n enimmäisajassa. Tämä vahvistaa varhaisen puuttumisen kulttuuria ja on hyvä lisä nuorten syrjäytymisen vastaisessa taistelussa. Toinen tärkeä täsmennys on, että erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on jatkossa toteutettava 3 kk:n kuluttua siitä, kun lähete on saapunut.
Ikäihmisille hahmotellaan myös mahdollisuutta järjestää hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ja terveystarkastuksia. Tämä on tervetullut uudistus, jolla tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja monen omaa toivetta. Ensihoitoa puolestaan pyritään helpottamaan mahdollisimman lähellä tapahtumapaikkaa ilman byrokratiasta johtuvia ja hoidon aloitusta viivästyttäviä potilassiirtoja eri yksiköiden välillä.
Ehkä parasta lakiesityksessä on, että siinä on nostettu ihmisarvo, inhimillisyys ja itsemääräämisoikeus kaiken hoidon ohjenuoraksi. Näin varmistutaan, että potilaan tarpeet ja toiveet tulevat huomioiduiksi, ja tuetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Kun palveluita tehdään ihmistä varten, ei monimutkaisten rakenteiden vuoksi, säästytään paitsi turhilta kustannuksilta, niin parannetaan myös hoidon laatua.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2010... Arctic Need Oy