Paikallinen toiminta olennaista onnistuneelle aluepolitiikalle
Alueiden puolestapuhujia ei ole koskaan liikaa. Maassa, jossa väkimäärät määräävät voimasuhteita myös politiikassa, jokainen maakuntien ääni on tärkeä. Keskeistä on saada hankkeille myös muiden kuin maakuntien omien toimijoiden tuki. Se, miten tässä työssä onnistutaan, riippuu paitsi yhteisen jaettavan määrästä niin myös siitä kuvasta, joka alueiden sitoutumisesta muodostuu, sekä alueiden sisältä kumpuavasta innovatiivisuudesta ja aktiivisuudesta oman alueen kehittämiseksi.
Kuten monesti on huomattu, positiivinen asenne tuottaa usein parempaa jälkeä kuin jatkuva valitus siitä, ettei Lapin hyväksi ole tehty mitään. Tälläkin hallituskaudella on tehty monia Lapin kannalta toivottuja päätöksiä. Esimerkiksi erityisen harvaanasuttujen kuntien tuki on toteutettu, mikä on mahdollistanut monille Lapin kunnista positiivisen tuloksen. Laajakaistapäätös on iso harppaus oikeaan suuntaan, jotta tämä peruspalvelu saadaan toteutettua myös meillä. Lapin kaivoshankkeiden infraan hallitus on suhtautunut positiivisesti ja varautunut yhteyksien rahoitusjärjestelyihin.
Valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi valtionhallinnon on kuitenkin myös syytä tehostaa toimintaansa. Esimerkiksi alueellistamisen varaan ei voida laskea paljoa. Omista vahvuuksistamme ponnistaminen on silti kestävin keino menestyä ja saada mahdollisesti myös jatkossa joitakin valtion ja yksityisten toimijoiden sijoituspäätöksiä.
Elinkeinoelämän tukeminen on mahdollista myös kuntien toimesta, vaikka esimerkiksi kaavoituspäätösten valitusprosessit hidastavat monia hankkeita usein jopa vuosilla. Tämä on epäkohta, johon on jatkossa saatava parannus.
Yleisesti ottaen aluekeskuslähtöinen kehitys on ollut onnistunutta. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelman loppuarvioinnit vuosilta 2007-2009 vahvistavat, että aluekeskusohjelmalla on parannettu alueiden kykyä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää niitä.
Erityinen ominaisuus on ollut ohjelman joustavuus, joka on mahdollistanut toimenpiteiden sorvaamisen alueellisista lähtökohdista. Ei ole yllätys, että ratkaisevaa on ollut alueiden välinen yhteistyö sekä informaation ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Niiden varassa kaikki hyvä joko syntyy tai kaatuu.
Tulevaisuudessakin tähdellisintä on siis pyrkiä yhteistyöhön, verkostoitumiseen sekä yritysten osallistamiseen alueiden kehittämistoimiin. Kansallisen ja EU-rahoituksen yhteensovitusta on niin ikään parannettava uuden alueelliseen koheesio- ja kilpailukyky-ohjelman eli KOKOn aikanakin.
Lapilla on mennyt lamasta huolimatta kohtuudella. Ei voida kieltää, että tulevat vuodet ovat erityisen haasteellisia ja myös veroratkaisuilla on suuri merkitys niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Suomessa pk-sektori on suurin työllistäjä ja yritysverotuksen muutoksilla voi olla laajoja työllisyyspoliittisia vaikutuksia. Nyt onkin oltava erityisen tarkkana, ettei orastavaa kasvua tyrehdytetä huonoilla veropäätöksillä, kun esimerkiksi infran ja muiden tukitoimien osalta toiveemme ovat tulleet monin osin täytetyiksi.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2010... Arctic Need Oy