Kaivostoimintaan liittyy monia mahdollisuuksia
Lapin elinkeinokartasta ei voi tänä päivänä puhua mainitsematta kaivostoiminnan merkitystä. Vaikka mineraalien maailmanmarkkinahinnat ovatkin alttiita vaihtelulle, alaan liittyvä potentiaali on huomattava. Ehkä voimakkaimpana herättäjänä tässä suhteessa ovat toimineet meille ulkomailta etsiytyneet kaivosyhtiöt, jotka riskeistä huolimatta ovat kotiutuneet Suomeen ja vieneet hankkeitaan eteenpäin.
Pienen tauon jälkeen on virinnyt myös entistä vakavampaa keskustelua valtion laajemmasta osallistumisesta mineraalivarojemme hyödyntämiseen. Esimerkiksi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on pitänyt esillä ajatusta uudesta valtio-omisteisesta kaivosyhtiöstä tms. ratkaisusta, jonka avulla valtion asemia voitaisiin vahvistaa. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Jyri Häkämiehenkin mukaan asia voitaisiin ottaa harkitaan jo joulukuussa eduskunnalle annettavan luonnonvaraselonteon yhteydessä.
On helppo yhtyä näkemykseen siitä, että valtion on syytä olla mukana, kun kansallisilla luonnonvaroillamme tehdään voittoa. Alan pääomavaltaisuus on tunnettua, mikä on osaltaan pitänyt rimaa korkealla. Erilaisten uusienkaan omistusjärjestelyjen mahdollisuuksia ei silti tule tyrmätä tyystin.
Kuva meidän pohjoisenkin esiintymistämme on täydentynyt ja täsmentynyt jatkuvasti. Aivan äskettäisetkin löydökset kertovat siitä, että uuttakin tutkittavaa riittää. Valtion rooli saattaisi olla muutakin kuin kaivostoiminnan työllisyys- yms. ulkoisvaikutuksilla perusteltua infrastruktuuritukea.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai omalta osaltaan vastikään päätökseen pitkään sorvatun kaivoslain käsittelyn. Kyseessä on haasteellinen paketti, jossa on pyritty huomioimaan niin suurten kuin pientenkin toimijoiden edut sekä ympäristön tarpeet. Päätimme mm. antaa talousvaliokunnalle esitettyä vapaammat kädet laissa asetettujen määräaikojen suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Lemmenjoen kaivajien aktiivista toimiaikaa voidaan sopia pidennettäväksi.
Kullan ja toisaalta esimerkiksi ametistien osalta vaakakupissa ovat myös matkailun intressit. Parhaimmillaan eri elinkeinot tukevat toisiaan rakentavasti ja tarjoavat toistensa tuotteille mielekkäitä jalostusmahdollisuuksia. Lapin kullasta valmistettu korukin voi olla tehokas markkinointivaltti Lapin matkalta palaavan turistin tuttavapiirissä.
Tärkeintä on yhtä kaikki päästä tilanteeseen, jossa eri alojen toimijat eivät syö toistensa tonttia vaan pyritään kaikkien kannalta mahdollisimman edulliseen tasapainoon. Jos ja kun meillä Lapissa on edellytyksiä sellaiseenkin toimintaan, joka on maantieteellisesti edes jollain tapaa ankkuroitua, on sitä pidettävä ansaitsemassaan arvossa.
Samanlaista rinnakkainelopyrkimystä on edelleen syytä toivoa myös Fennovoiman ydinvoimahankkeen osalta. Yhtiön ottaessa yhä vahvempaa jalansijaa Oulun seudulla Simon mahdollisuuksien ei tulisi ainakaan heiketä. Kunhan mahdollisesti saatavan laitoksen turvallisuudesta ja valvonnasta huolehditaan, ei esteitä pitäisi olla tällekään sijoitukselle tulevaisuuteen.
Ulla Karvo
Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen (kok)
Copyright © 2010... Arctic Need Oy