Talouskriisiä ilmassa - jälleen
Suomen talouden taantumassa pahimman on katsottu olevan ohi. Osa kansalaisista ei ole edes juurikaan tuntenut taantumaa. Ne joilla on ollut vakaa työpaikka, ovat voineet hyvin muun muassa alhaisten korkojen ansiosta. Niitä joilla ei ole mennyt niin hyvin, on puolestaan pyritty tukemaan elvytystoimilla. Niissä onkin onnistuttu kohtuudella, ja olemme paremmassa asemassa nyt kuin 1990-luvun alun laman jälkeen.
Iso osa selviytymisestä johtuu yritysten paremmasta tilanteesta. Suurilta määriltä konkursseja on vältytty - kiitos lainsäädännön, joka on mahdollistanut yritysten vahvistaa talouttaan. Nyt onkin pidettävä huolta, ettei saavutettua tilannetta lähdetä murentamaan. Hyvinvoivat yritykset takaavat työllisyyttä.
Ulkomainen kysyntä on osaltaan vetänyt Suomen taloutta takaisin kasvu-uralle. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2 %. Maailmanlaajuisesti ajatellen asetelma voisi olla parempikin. Suomen talous on varsin haavoittuvainen, ja maailmantapahtumat heijastuvat meille vahvasti. Euroopan talouden tila on vakava ja epävarma. Irlannin ja Portugalin vaikeudet voivat johtaa ongelmiin koko Euroopassa.
Tulevaisuudessa on otettava huomioon sellainenkin mahdollisuus, ettemme automaattisesti saavuta Suomessa samaa tilannetta, mikä vallitsi ennen taantumaa. Kasvun keskiössä ovat kehittyvät maat, ja ennusteiden mukaan Euroopan merkitys maailmantaloudessa vähenee.
Euroopan mittakaavassa Suomen tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, mutta siihen ei voida tuudittautua. Julkisen talouden alijäämä edellyttää voimakkaita toimenpiteitä.
Eduskunta käsitteli viime viikolla kuluvan vuoden neljättä lisäbudjettia. Siinä keskitytään edelleen työllisyyden parantamiseen monin eri keinoin. Metsänhoito- ja perusparannustöihin tuleva lisäys auttaa myrskyvahingoista kärsineitä. Rakennemuutosalueiden tukeminen auttaa työllisyyden edistämisessä näillä alueilla.
Pohjoisen elinkeinoja helpotetaan 1,5 miljoonan euron määrärahan lisäyksellä petoeläinten aiheuttamille vahingoille. Toisaalta on oikeustajun vastaista, että muun muassa poroelinkeino joutuu uhanalaiseksi suurten petoeläinkantojen vuoksi, eikä se ole rahalla korvattavissa.
Nykyisiä laskentamenetelmiä olisikin syytä tarkastella uudelta pohjalta: ovatko ne ajan tasalla ja tuottavatko ne oikeita tuloksia? Alueilla ainakin on suuria epäilyksiä asian suhteen. Tasapaino petokannoissa poistaisi myös salametsästyksen vaaraa.
Suomen ensi vuoden talousarvio on rakennettu lievän kasvun varaan, ja julkinen talous kohenee hieman mutta pysyy silti selvästi alijäämäisenä. Tulevaisuuden taloudenpito on täynnä haasteita ja uhkakuvia. Näin ollen maailmalta heijastuviin mullistuksiin on pystyttävä vastaamaan nopealla aikataululla jatkossakin, kuten tällä vaalikaudella on onnistuneesti tehty.
Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)
Copyright © 2010... Arctic Need Oy