Tasa-arvo syntyy tasa-arvoisista päätöksistä

Suomea pidetään monessa mielessä naisten ja miesten välisen tasa-arvon mallimaana. Moniin muihin maihin verrattuna asiat ovatkin meillä varmasti paremmin. Jo se, että aiheesta joudutaan edelleen puhumaan, kertoo kuitenkin, ettei tilanne ole vieläkään täysin tyydyttävä.

On selvää, että miesten ja naisten välillä on myös eroja. Tavoiteltavaa silti on, ettei se tarkoittaisi epätasa-arvoa elämisen laadussa ja elämän mahdollisuuksissa. Osasyynä epätasa-arvoon naisten ja miesten välillä ovat asenteet, sekä miesten että naisten. Lainsäädännöllä voidaan muuttaa käytäntöjä ja sitä kautta ehkä myös asenteita.

Moni nuori ajattelee, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Totuus paljastuu, kun perheen perustaminen ajankohtaistuu. Perhevapaiden kustannusten painottuminen naisvaltaisille aloille vääristää kilpailua ja aiheuttaa epätasa-arvoa. Kustannukset tuleekin jakaa tasapuolisesti naisten ja miesten kesken.

Ideaalia olisi, että perhevapaajärjestelmä mutta myös yleinen ilmapiiri turvaisivat molempien vanhempien mahdollisuudet osallistua lapsen kasvamiseen. Isän oikeudet on huomioitava erotilanteissakin, mikä helpottuu, jos isä on osallistunut aktiivisesti lapsen aiempaan kehitykseen ja elämään.

Perheellisyydestä johtuvien poissaolojen määrän tasaantuminen sukupuolten välillä voisi toisaalta parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Ensinnäkin kynnys palkata naisia alenisi, kun heihin ei enää vaikuttaisi liittyvän korostunutta perhekustannusriskiä. Toisaalta naiset voisivat edetä urallaan ja palkkakehityksessään nykyistä paremmin, kun heidän mahdollisuutensa yhä ehyempään työuraan kohenisivat.

Eräs keino tasapainottaa tilannetta ovat erilaiset kiintiömallit. Ne eivät missään nimessä ole ihanteellinen väline lisätä tasa-arvoa, mutta jos muut keinot eivät toimi, joskus hyväksyttäviä. Esimerkiksi valtio-omisteisissa yrityksissä on pystytty nostamaan hallitusten naisjäsenten osuus yli 40 prosentin tasa-arvo-ohjelman ansiosta. Pörssiyritysten hallituksen jäsenistä naisia on vain 17 prosenttia.

Omanlaisena tasa-arvokysymys on myös perheväkivallan huolestuttava määrä Suomessa. Euroopan neuvoston suositusten mukaan Suomessa tulisi olla 500 turvakotipaikkaa, kun niitä on nyt 123. Toisaalta, jos perheitä pystytään auttamaan ennaltaehkäisevästi, myös turvakotien tarve laskee. Perheväkivallan väheneminen vähentää paitsi kohtuuttomia inhimillisiä kustannuksia, niin myös sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia. Tervehenkinen tasa-arvo edesauttaa siten tälläkin tavoin yhteiskunnan toimivuutta ja kehitystä.

Ulla Karvo
kansanedustaja (kok)

Copyright © 2010... Arctic Need Oy