Lapin radio, joulukuu 2010

Hyvät kuulijat. Täällä kansanedustaja Ulla Karvo joulunaluskiireiden keskeltä eduskunnasta.

Vuoden loppua kohti eduskunnan työ kiihtyy kiihtymistään. Aamuvarhaisesta iltamyöhään käsitellään ennen kaikkea kiireisiä budjettilakeja ja lakeja, joiden on määrä tulla voimaan heti ensi vuoden alusta.

Myös euroalueen taloustilanne luo paineita tämän kaiken kansallisen tohinan päälle. Maailmantalouden epävakaisuus on tuonut haasteita niin Suomen kuin koko Euroopankin kilpailukyvylle ja kehitykselle nyt jo kolmatta vuotta.

Juuri, kun Suomen taloudessa on nähty elpymisen merkkejä, ilmaantuu uusia ongelmia, ja ne heijastuvat voimakkaasti myös meille. Viime kevään Kreikan pelastusoperaatio on nyt saanut jatkoa Irlannista. Ja epäselvää on, että liittyykö pelastettavien listalle vielä muitakin euromaita.

Irlannin talous on tullut korkealta alas. Puutteellinen valvonta on osasyy siihen, että olemme nyt tässä vaikeassa tilanteessa. Alun alkaenkaan pelisääntöjä ei sovittu tarpeeksi tiukasti yhteiseen valuuttaan mentäessä. Vakaussopimusta ei noudatettu, ja pankkien stressitestit ovat osoittautuneet puutteellisiksi.

Suomi on hyötynyt avoimesta maailmantaloudesta ja yhteisvaluutasta. Euro on tuonut yrityksillemme kilpailuetua, kuluttajille matalan korkotason sekä maamme talouteen vakautta. Olemme päässeet jakamaan hyötyjä, nyt joudumme jakamaan ongelmia.

Nyt on tehtävä se, mitä on tehtävissä. Irlannin kaatuminen aiheuttaisi todennäköisesti uuden laman koko Euroopan alueella. Pahimmillaan se tarkoittaisi rajua työttömyyden kasvua, verotulojen menetystä ja uhkaa hyvinvointipalveluille.

Vastaavanlaisia elvytystoimia kuin mitä tämä hallitus on viime vuosina tehnyt, ei ole mahdollista toteuttaa lähitulevaisuudessa. Elvytysvara on nyt käytetty, ja jos uusi romahdus tulisi, sillä olisi vaikutusta jokaisen suomalaisen arkeen.

Tärkeää on se, että talouden ongelmat ratkaistaan siten, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän suomalaiseen hyvinvointiin. Irlannin lainojen takaaminen on tässä pienimmän pahan tie. Asiantuntijoiden mukaan on erittäin todennäköistä, että kriisi leviäisi nopeasti ja kohtalokkaasti, ellei asioita hoideta kuntoon.

Oppositio on vaatinut lainantakauksille vakuuksia. Suomi ajoi tätä näkemystä voimakkaasti neuvotteluissa, mutta muut euromaat eivät lämmenneet asialle. Saimme kuitenkin selvityksen vakuuksien mahdottomuudesta. Irlanti on nyt niin pohjalla, ettei käyttämättömiä vakuuksia juuri löydy, ja niiden edellyttäminen vaarantaisi koko avustusohjelman.

Tilanne on vakava, ja nyt on keskityttävä minimoimaan vahingot. Katse on kuitenkin oltava tulevaisuudessa ja nimenomaan euron tulevaisuudessa. Euroryhmä on viime sunnuntaina kokouksessaan päässyt yhteisymmärrykseen 2013 aikana voimaan tulevan kriisinhallintamekanismin keskeisimmistä elementeistä.

Tärkeimmät linjaukset kiteytyvät siihen, että jäsenmaiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa seurauksista selkiytetään ja myös yksityiseltä sektorilta edellytetään osallistumista mahdollisten rahoitusmarkkinakriisien taakanjakoon.

Koko unionin tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että uusien rahoituskriisien syntyminen estetään vahvistetulla valvonnalla ja nykyistä paremmilla pelisäännöillä.

Hyvät kuulijat

Lopuksi muutama sana vuoden 2011 budjetin lisäyksistä, joista hallituspuolueet pääsivät sopuun keskiviikkona. Kysymys on ns. jakovarasta, joka tänä vuonna on 59 miljoonaa euroa. Vaikka summa on pieni, sillä on saajillensa usein suurikin merkitys.

Lapin kannalta saatiin mukaan useita merkityksellisiä lisäyksiä. Metsähallitus ja Metla säästynevät niitä uhanneilta lomautuksilta, sillä luontopalveluihin lisätään 3,6 miljoonaa euroa ja Metlalle 1,5 miljoonaa euroa.

Myös monet pienemmät kohteet saivat rahoitusta. Esimerkiksi Rovaniemen tavoitteleman EU:n arktisen informaatiokeskuksen saamisen edistämiseksi osoitetaan 100 000 euroa Lapin yliopistolle ja Haltikin toimitilojen kalustamiseen 200 000 euroa.

Lappi saanee myös osuutensa valtion tukemista vesihuolto- ja viemäröintitöihin osoitettavasta 7 miljoonasta eurosta ja liikennetarpeisiin varatusta 20 miljoonasta eurosta.

Kaikilla maakunnilla ja eri tahoilla on omat tarpeensa, ja monet ovat jakamassa pientä pottia. Näin itsenäisyyspäivän alla mieltä lämmittää etenkin veteraanien kuntoutukseen varattava 2 miljoonan euron lisäraha ensi vuodelle.

Hyvää itsenäisyyspäiväviikonloppua kaikille lappilaisille!, toivoo kansanedustaja Ulla Karvo.


Copyright © 2010... Arctic Need Oy