GTK 125 vuotta Rovaniemi 13.1.2011
Arvoisat juhlavieraat; naiset ja herrat!
Geologisen tutkimuskeskuksen kunnioitettava taival alkoi Keisari Aleksanteri III:n armollisesta asetuksesta 21.5.1885. Tällä asetuksella perustettiin itsenäinen geologinen tutkimuslaitos Suomeen. Näin ollen tutkimuskeskus viettää 125-vuotisjuhlaansa toimittuaan jo kolmella vuosisadalla ja kahdella vuosituhannella.
Suomen monipuoliset mineraalivarat ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Näiden luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi maamme menestystä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Viimeisten reilun kahden vuoden aikana maailmantalouden epävarmuus on lyönyt leimansa myös vientivetoiseen Suomeen. Kaivannaisteollisuus on mitä suurimmassa määrin altis maailmanmarkkinoiden vaihteluille.
Arvioiden mukaan Suomen talous on lähtenyt nousuun, mutta ympäröivän maailman epävarmuustekijät huolestuttavat. Euroalueen epävakaiset rahoitusmarkkinat reagoivat herkästi ja ennakoimattomasti erilaisiin signaaleihin.
Taloustilanne elää jatkuvasti, ja huolestuttavia tietoja saadaan päivittäin. Nyt on toivottava, että EU:n toimenpiteet markkinoiden rauhoittamiseksi ovat onnistuneet ja onnistuvat jatkossakin, jotta myös meidän taloutemme voisi keskittyä nousuun. Taantumasta selviäminen on ollut paljolti valtion elvytystoimenpiteiden varassa, mutta vahva panos on ollut myös suomalaisten yritysten toiminnalla. Tulevaisuudessa valtion velkaantuminen on saatava pysähtymään, jotta julkinen talous saadaan vakaalle pohjalle.
Taloudelliset realiteetit edellyttävät jatkossa rajujakin toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden kestävyysvajeeksi voidaan laskea yhteensä yli 10 miljardia euroa. Vaikka talous on lähtenyt nousuun, niin talouskasvu ei yksin poista tätä haastetta.
On löydettävä myös muita keinoja, jotta vaje saadaan kurottua umpeen. Valittavien toimenpiteiden kanssa on oltava erityisen tarkkana, jotta niiden vaikutukset olisivat halutunlaiset. Työllisyyden takaaminen edellyttää ennen kaikkea yritysverotuksen muutoksissa varovaisuutta.
Mineraalivarojemme viisas hyödyntäminen luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle. Kaivannaisteollisuuden vahva elpyminen lupaa runsaasti uusia työpaikkoja juuri alueille, jotka ovat olleet vuosikausia vaikeuksissa. Geologisen tutkimuskeskuksen osaava ja pitkäjänteinen työ on ollut perustana mineraalivarojemme hyödyntämisen mahdollistamiseen.
On hienoa, että olemme juuri täällä Rovaniemellä juhlistamassa tätä merkkipäivää, koska mineraalivarojen painopistealueet ovat Pohjois-Suomessa. Me lappilaisina tiedämme kaivoshankkeiden suuren merkityksen maakunnallemme mutta olemme myös nähneet, että kaivoshankkeiden eteneminen voi olla haasteellista ja aikaa vievää.
Eri hankkeiden yhteydessä valtio on pyrkinyt tulemaan mahdollisuuksiensa mukaan vastaan esimerkiksi erilaisin infraratkaisuin. Viime kädessä se kuinka hankkeet etenevät on kuitenkin hankkeet omistavien yhtiöiden päätettävissä. Koska kysymyksessä ovat useimmiten kansainväliset alan yhtiöt, niiden ratkaisut eivät johdu niinkään kansallisesta tai alueellisesta edustamme kuin taloudesta. Näin olleen ratkaisut voivat aiheuttaa suuriakin pettymyksiä.
Kansallisen kaivosyhtiön perustaminen on ollut esillä juuri sen vuoksi, että voisimme entistä paremmin huomioida kansalliset intressimme. Ajatus on mielenkiintoinen. On kuitenkin mietittävä tarkkaan, missä muodossa uuden yhtiön perustaminen olisi järkevää. Resurssien olisi oltava riittävät, jotta mahdollistettaisiin toiminta, jolla olisi todellista merkitystä.
Pitkään valmisteltu uusi kaivoslaki herättää sekä huolta että epävarmuutta kaivosteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. Lakiesitys on kehittynyt matkan varrella, ja monia parannuksia on saatu aikaan. Esitys on nyt mietintövaliokuntana toimivan talousvaliokunnan käsittelyssä, jonka jälkeen eduskunnan täysistunto käsittelee sen. On muistettava, että lakeja voidaan myös muuttaa, mikäli ne todetaan toimimattomiksi. Tavoite kuitenkin on, että pitkä valmistelu ja perusteellinen käsittely takaisivat kohtuullisesti kaikkia tyydyttävän uuden lain.
Arvoisat juhlavieraat
Suomen talouden nousu toisen maailmansodan jälkeen on perustunut sinnikkyyteen ja vahvaan osaamiseen. Myös meidän tulevaisuutemme riippuu osaamisen tasosta ja innovaatioista. Suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla on kehitetty kansainvälisesti tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja palvelutuotantoa. Geologian tutkimuskeskuksella on ollut tärkeä asema tässä kehityksessä, ja luotan, että näin on myös tulevaisuudessa. Näillä sanoilla tuon valtiovallan tervehdyksen ja onnittelut 125-vuotiaalle Geologian tutkimuskeskukselle ja toivotan parhainta menestystä jatkossakin!
Copyright © 2011... Arctic Need Oy