Lapin Matkailuelinkeinon Liitto ry 3.2.2011

Arvoisat seminaarin osanottajat, naiset ja herrat!

Talouden epävarmuus on ollut viime vuosien kestoaihe. Maailmanlaajuisen taantuman jälkeen nousua on ollut jälleen nähtävissä, mutta uudet ongelmat Euro-maissa voivat tuoda vaikeuksia taas meillekin.

Suomi on vientivetoinen maa, ja taloutemme on hyvin altis maailmalla tapahtuville muutoksille. Maailmanmarkkinoiden avautuessa Suomi kohtaa yhä enemmän kilpailua uusien maiden taholta uusilla toimialoilla.

Tulevaisuudessa meidän on keskityttävä osaamiseen ja innovaatioihin. Vahva osaaminen takaa meille kasvun myös jatkossa.

Viime keväänä Kreikka joutui vakaviin talousvaikeuksiin. Syksyllä oli vuorossa Irlanti, ja nyt odotellaan Portugalin tilanteen kehittymistä.

Monelle suomalaiselle on käsittämätöntä, että Suomi on mukana apupaketeissa, jotka on suunnattu maille, jotka ovat hoitaneet asiansa huonosti. Eikä se mukavaa olekaan.

Nyt on jouduttu valitsemaan kahden pahan välillä. Mikäli joku euro-maa päästettäisiin vajoamaan kokonaan, seurauksena olisi asiantuntijoiden mukaan pahempi lama kuin se mistä nyt olemme nousemassa. Jos tällainen uusi lama tulisi taas Suomeen, meillä ei enää olisi varaa elvyttää, kuten parin viime vuoden aikana, vaan suistuisimme talousahdinkoon.

Tulevat vuodet ovat joka tapauksessa äärettömän haasteellisia Suomessa. Vaikka olemme lähteneet kasvu-uralle, syntynyttä kestävyysvajetta ei pystytä paikkaamaan pelkän nousun avulla. Valtion talous on kuitenkin saatava tasapainoon ja lisävelkaantuminen estettävä.

Julkisen talouden tasapainottamiseen on vain yksi kestävä ratkaisu, työn tekeminen. Työn on oltava aina kannattavaa, ja työllisyys paranee kestävästi vain yritysten menestyessä.

Yritysten työllistämiskannusteita on myös luotava lisää. Erityisen tärkeää olisi helpottaa naisvaltaisten alojen yrittäjien työllistämistä jakamalla vanhemmuuden kustannukset entistä tasapuolisemmin yhteiskunnassa.

Myös yrittäjien omaa asemaa on kohennettava. Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitettävä edelleen vastaamaan palkansaajan sosiaaliturvan tasoa. Työttömyysturvan saamisen edellytyksiä on parannettava. Mahdollisuus jättää yritystoiminta lepäämään kertaalleen pelkästään omalla ilmoituksella ja oikeus välittömään työttömyysturvan saamiseen auttaisivat monia, koska nykyinen neljän kuukauden karenssiaika on liian pitkä.

Lisäksi työehtojen paikallista sopimista on helpotettava nykyisestä. Palkansaaja voi kuitenkin nojata yleisiin ehtoihin.

Tulevaisuutemme rakentuu ennen kaikkea talouskasvun kautta. Tarvitsemme uutta yrittäjyyttä, tuotteita ja palveluita. Mitä paremmin suomalaiset jaksavat työelämässä, mitä paremmin kuntien palveluita kyetään uudistamaan ja mitä paremmin verotus kannustaa kasvuun ja työllisyyteen, sitä vähemmän joudumme turvautumaan talouskasvua syöviin verojen korotuksiin ja leikkauksiin.

Pidemmät työurat, fiksusti hoidetut kuntapalvelut ja kannustava verotus ovat kaikki positiivisia keinoja luoda Suomelle uutta menestystarinaa. Lisäksi tarvitsemme yrittäjyyteen rohkaisevan ja kannustavan ilmapiirin. Yritykset työllistävät, ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut päivähoidosta vanhustenhoitoon rahoitetaan yritysten maksamilla verotuloilla.

Vahva julkinen talous on heikoimman etu. Viime aikoina on käyty paljon köyhyyskeskustelua. Tosiasiassa tuloerot ovat kuitenkin kaventuneet viime vuosina Suomessa. Yhtenä selittävänä tekijänä on ollut lama, mutta osan selittävät myös hallituksen tekemät toimenpiteet vähäosaisimpien hyväksi.

Peruspäivärahaa on korotettu. Äitiys- ja isyyspäivärahoja on korotettu. Opintorahaa ja opiskelijoiden työtulomäärää on korotettu. Yksinhuoltajien ja monilapsistenperheiden lapsilisiä on korotettu. Lisäksi perusetuudet on sidottu indeksiin, mikä päätös tulee voimaan 1.3.2011.

Yhteiskunnan on edellytettävä ihmisten kantavan vastuun itsestään ja tuovansa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Mikäli se ei joltakin onnistu, apua on oltava tarjolla. Tuet eivät silti saa toimia houkuttimina olla osallistumatta yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen. Työteon on oltava aina kannattavampaa kuin tuilla elämisen.

Hyvät läsnäolijat

Verotuksen muutoksiin tulee aina suhtautua varoen ja harkiten. Pienelläkin muutoksella voi olla laajoja vaikutuksia, ja ihmisten ja yritysten on pystyttävä tulevaisuutensa pitkäjänteiseen suunnitteluun. Poukkoileva veropolitiikka ei ole kenenkään etu.

Suomen verotusta verrataan monesti muiden maiden verotukseen ja löydetään paremmilta näyttäviä ratkaisuja. On kuitenkin muistettava, että verotuspolitiikka on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät.

Esimerkiksi Saksasta voi löytyä hyviltä näyttäviä veroratkaisuja, mutta Suomi ja Saksa ovat hyvin erilaisia maita. Kotimarkkinat ovat aivan eri kokoluokkaa, ja Suomen kansantalous on hyvin riippuvainen viennistä.

Suomeenkin soveltamiskelpoisia esimerkkejä silti löytyy varmasti edelleen, ja niitä on selvitettävä ja katsottava, miten ne mahdollisesti olisivat sovitettavissa myös meille. Ruotsin perintöverokäytäntö on hyvä esimerkki käytännöstä, jota on syytä tarkastella. Ruotsissa perintövero maksetaan vasta, kun omaisuutta myydään.

Muutoksiin on varauduttava kaikilla lähialueilla. Viron siirryttyä eurokantaan ja kuuluessa jo entuudestaankin Schengen-alueeseen Viron verokilpailuponnistukset kohdistuvat täydellä voimalla yrityksiin, jotka ovat jo nyt Baltiassa tai kansainvälistymässä.

Viron palkkaverotuskin on lineaarista ja tuntuvasti alemmalla tasolla kuin Suomessa. Viron yrityksiin jätetyn voiton 0-verokanta antaa lisää verotonta käyttöpääomaa, jonka merkitys vain kohoaa, jos korkokanta nousee. Virosta tuleekin suomalaisten yritysten vertailukohde, kun verotusta käytetään lähtökohtaisesti yrityksen kotimaata määräävänä tekijänä.

Eri maissa on siis hyvin erilaisia käytäntöjä, jotka voivat johtaa myös talouden vääristymiin. Hyvä esimerkki tästä on Irlannin nousu alhaisen yritysverotuksen voimalla, ja tämän ratkaisun mukanaan tuomat ongelmat koko EU-alueelle.

En kuitenkaan kannata Euroopan unionin verotusoikeutta, vaan pidän kansallista tasoa tässä parempana. Mitä useampi verottajataho on, sitä byrokraattisempi ja sekavampi systeemistä tulee.

Yhteisiä pelisääntöjä on kuitenkin tarkennettava, ja niiden noudattamista on valvottava. Euro-alueella 60 %:n velka-aste BKT:sta ja 3 % alijäämä ovat hyviä mittareita valtion talouden tilasta. Pankkien riskitestejä on parannettava, jotta ne ovat luotettavia. Rahoitusmarkkinoiden vakaus on pyrittävä palauttamaan.

Hyvät läsnäolijat

Suomen tilanne säilyy erittäin haasteellisena ainakin kaksi seuraavaa vaalikautta. Valtio on velkaantunut toteuttaessaan vahvaa elvytyspolitiikkaa taantuman aikana. Suomi on selvinnyt varsin mallikkaasti, koska kotimarkkinoiden ostovoimaa pidettiin yllä viennin ollessa tyrehtynyt.

Kyselyn mukaan 60 % suomalaisista ei ole kokenut laman vaikuttaneen elämäänsä. Mikäli ihmisillä on ollut vakaa ja turvattu työpaikka, alhainen korkokanta on jopa helpottanut elämää.

Nyt on ryhdyttävä toimenpiteisiin valtion talouden tasapainottamiseksi ja lisävelkaantumisen estämiseksi. Edellä mainitut työurien pidentämiset ja kuntauudistus ovat osa pakettia, mutta myös verotukseen puuttuminen on välttämätöntä.

Kokoomus toi julki omat verolinjauksensa viime lauantaina. Kaikkia ne eivät varmasti tyydytä, mutta harvoinpa muutokset otetaan kaikilta osin avosylin vastaan.

Lähtökohtana on, että työnteon on oltava kannattavaa, ja sen vuoksi kokoomus haluaa alentaa edelleen työn verottamista. Kysymys on noin miljardista eurosta. Kansalaisten ostovoima kasvaa.

On puhuttu, että kokoomus haluaa ajaa tasaveromallia, mutta tämä on harhaa. Meillä on progressiivinen ansiotuloverotus. Myös kuntaverotus on erilaisten vähennysten vuoksi progressiivista, vaikka kuntapuolella puhutaan eksakteista veroprosenteista.

Yrittäjyyttä pyritään tukemaan yritysveron alentamisella. Tavoite on, että se alenisi ensi vaalikauden aikana 26 prosentista 22 prosenttiin. Tällä pyritään antamaan yrityksille palkanmaksuvaraa ja mahdollisuus investointeihin. Etua voitaisiin nähdä syntyvän sekä työllistämisen että voittojen Suomeen tulouttamisen kannalta. Samalla yrityksien riskinottoa tuetaan, mikä palkitsee myös aidosta yrittäjyydestä ja uuden luomisesta. On toki esitetty myös vastakkaisia arvioita, ettei verokannan alennuksella olisi merkitystä esimerkiksi yrityksen kotipaikan valinnassa.

Osinkoverotus säilyisi kokoomuksen veromallin mukaan ennallaan muutoin kuin siltä osin, että kaikkein pienimmät osinkotulot muutettaisiin verovapaiksi. Tällä kannustetaan pienimuotoiseen sijoittamiseen ja kotimaiseen omistajuuteen.

Pääomatulojen verotusta olisi tarkoitus kiristää kaksi prosenttia. Se nousisi 28 prosentista 30 prosenttiin ja lähemmäs palkkatulon verotusta. Kaikkein suurimpien pääomatulojen varokanta asetetaan tätä lievästi korkeammaksi.

Suurimpien pääomatulojen nykyistä korkeamman verotuksen taloudelliset vaikutukset eivät ole suuria, mutta tätä kautta voidaan lisätä taloustalkoiden oikeudenmukaisuutta. Veronkorotuksen määräaikaisuudella pyritään turvaamaan se, ettei verotettavia pääomatuloja menetetä pysyvästi ulkomaille.

Näillä toimenpiteillä pääomaverotus muuttuu lievästi progressiiviseksi, muttei aiheuta suurta pääomapakoa.

Siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen veroihin tuetaan talouskasvua ja turvataan samalla riittävä verokertymä hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin.

Arvonlisäverokantoja voidaan korottaa kahdella prosentilla. Arvonlisäverokantojen korotuksella on verokertymässä ja kestävyysvajeen paikkaamisessa suuri merkitys, vaikka välillisesti se voi haitata yritysten työllistämistä.

Suunniteltujen veronkorotusten tärkeänä vastinparina ja perusteena toimii muun työllistämisen, työnteon ja yrittämisen verotuksen keventäminen. Lisäksi on huomioitava, että kahden prosentin korotuksella yleinen arvonlisäverokanta tuotaisiin samalle tasolle kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Arvonlisäveron nostaminen sellaisilla toimialoilla, joilla kuitteja ei kaivata, tarjoaa tietysti paremmat mahdollisuudet harmaalle taloudelle tai itse tekemiselle. Näin ollen kaikki verotulot eivät realisoidu.

Harmaan talouden kitkemiseen on joka tapauksessa paneuduttava entistä vahvemmin. On laskettu, että valtio menettää harmaasta taloudesta johtuen noin viisi miljardia euroa verotuloja.

Ennen kaikkea teollisuuden piiristä on tullut runsaasti kritiikkiä energiaverotuksesta. Tällä hetkellä on seurannassa, mitä vaikutuksia energiaverojen kiristämisellä on ollut, ennen kuin johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen vedetään. Helposti syntyy ajatus, että Suomen kilpailukyky heikkenee verotuksen vuoksi.

Hyvät kuulijat

Aiheenani oli katsaus taloustilanteeseen ja hallituspuolueen veropolitiikka. Nämä aiheet koskevat varmasti myös Lapin matkailun tulevaisuutta ja sen haasteita.

Meillä on kuitenkin paljon muitakin haasteita, joita varmasti muut paikalla olijat osaavat valottaa parhaiten. Kuulisinkin mielelläni täällä olevien alan asiantuntijoiden näkemyksiä meille kaikille tärkeän elinkeinon kehittämiseksi.

Vuosien varrella esille nousseita vaikeita asioita on runsaasti. Saavutettavuus on varmasti yksi suurista haasteista. Lentoliikenteen ongelmat ovat olleet tuntuvia. Raideliikenteen kehittäminen on hidasta. Tiestöstä on huolehdittava.

Myös eri elinkeinojen yhteensovittaminen on haasteellista, mutta se ei voi olla ylitsepääsemätöntä. Metsätalouden ja matkailun on mahduttava samalle alueelle. Metsätalouden toimenpitein ei voida turmella matkailulle tärkeää maisemaa. Metsähallitus valtion liikelaitoksena on velvollinen toimimaan siten, ettei yksityistä elinkeinotoimintaa vaurioiteta.

Myös kaivosteollisuuden ja matkailun yhteensovittamisessa on ollut paikoin kysymysmerkkejä. Toisaalta niistä voi olla toisilleen synergiaetua. Kuntien palveluiden kehittäminen on helpompaa, kun elinkeinoelämä piristyy. Toisaalta on myös haasteellista, jos kehitys tapahtuu nopealla aikataululla.

Kaiken kaikkiaan valtion tehtävä on edesauttaa elinkeinoelämän kehittymistä. Lakien avulla tulee antaa parempia edellytyksiä matkailutoimialalle eikä rakentaa sille esteitä.

Toivotan vasta perustetulle yhdistykselle mitä parhainta menestystä!

Ulla Karvo
Kansanedustaja

Copyright © 2011... Arctic Need Oy