Yrittäjyys ja yhteistyö ovat parhaita työllistäjiä

Kuluneen vaalikauden aikana on ollut hienoa havaita, kuinka Lappi-tietoisuus on lisääntynyt. Olisi mukava ajatella, että se johtuu yksinomaan meistä Lapin kansanedustajista, mutta se taitaisi olla liioittelua. Todellisuudessa kiinnostus maakuntaamme kohtaan on lisääntynyt monien eri tahojen yhteistyön, luonnonvarojemme hyödyntämisen ja arktisten alueiden yleisen merkityksen kasvun myötä.

Matkailun tärkeys on meille lappilaisille itsestään selvä asia, mutta muualla sitä ei välttämättä ymmärretä. Maakunnan saavutettavuus on aivan keskeinen kysymys. Lentoyhteyksien takkuaminen lakkoilujen vuoksi aiheuttaa suuria vahinkoja. Ratayhteyksien kehittäminen on äärimmäisen hidasta.

Lapin matkailuelinkeinon yhteensovittaminen maakunnan muiden elinkeinojen kanssa vaatii kaikkien osapuolien halua ja sinnikkyyttä. Metsätalous ei saa tuhota matkailun maisemia. Tuulimyllyjenkin hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä.

Levillä pidettiin vastikään seminaari, jonka järjesti Lapin matkailuelinkeinon liitto ry. Tämän vastaperustetun yhdistyksen tehtävänä on Lapin matkailuelinkeinon edunvalvonta. Seminaarin menestys kertoo osaltaan siitä, että toiminnalle on tilausta.

Meidän on syytä huolehtia kaikista elinkeinoistamme, koska tarvitsemme niitä kaikkia turvaamaan tulevaisuuttamme. Laajaan maakuntaan mahtuu niin perinteistä teollisuutta, matkailua, metsätaloutta, porotaloutta kuin kaivannaisteollisuuttakin. Keskinäistä yhteistyötä ja keskustelua on lisättävä, jotta vältytään konflikteilta. Tässä tehtävässä Lapin liitolla voisi olla rakentava rooli.

Valtion on myös omilla toimillaan tuettava elinkeinoelämää. Yrittäjyys on koko Suomen hyvinvoinnin selkäranka. Ainoa keino lisätä työllisyyttä on taata yrityksille mahdollisuus menestyä. Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen madaltaisi edelleen kynnystä yrittäjyyteen ja voisi siten auttaa luomaan uusia työpaikkoja.

Naisvaltaisten alojen työllistämisedellytyksissä on niin ikään yhä kohennettavaa. Vanhemmuuden kustannuksien jakaminen on tässä suhteessa ensisijaista. Myös jo käytössä oleva paikallinen sopiminen pitäisi tehdä entistä helpommaksi.

Merkittävä tekijä on myös verotuksen suunta. Mikäli verolinjaukset eivät tue elinkeinoelämän kehitystä, talous taantuu. Yritysverotuksen on oltava kannustavaa. Myös ansiotuloverotuksen alentaminen tukee työntekoa ja lisää kansalaisten ostovoimaa. Tämä lääke on toiminut eduksemme viime vuosinakin Suomen viennin ollessa tyrehtyneenä.

Kaiken kaikkiaan valtion tehtävä on luoda uusia mahdollisuuksia eikä estää sääntelyllään elinkeinojen kehittymistä. Yhteistyö ja yrittäjyys ovat myös keino saada valtiontalous tasapainoon ja varmistaa tulevaisuuden hyvinvointiamme.

Ulla Karvo
Kansanedustaja (kok)

Copyright © 2011... Arctic Need Oy