Työnteon demonisointi on lopetettava

Työurien pidentämisestä on tullut yksi näiden vaalien keskeisistä vedenjakajista. Erityisesti demarit ovat puheenjohtajansa johdolla nostaneet työurien pidentämisen vastustamisen jopa hallitukseen menon kynnyskysymykseksi. Näin jopa siinä tapauksessa, että työmarkkinajärjestöt pystyisivät löytämään asiassa kaikille haluttavia uusia ratkaisuja.

Eläkeikäkeskustelun keskellä tuntuu unohtuneen, miksi työtä oikein tehdään. Parhaimmillaanhan työ ei ole pakkopullaa, jota tehdään vain juuri sen verran kuin on aivan pakko, vaan erittäin hyödyllinen ja arkeen mielekästä ja kiinnostavaa sisältöä tuova osa elämää. Valtaosa ihmisistä olisi itse asiassa tutkitusti halukkaita jatkamaan työntekoaan, mikäli sille löytyisi heidän elämäntilanteeseensa sopivat määrät ja muodot. Toisaalta monelle nuorelle jo työelämään pääseminen esimerkiksi kesätyön kautta on usein lomailuakin tärkeämpi asia.

Haasteena tulisikin pitää ennemmin sitä, miten luomme ihmisille entistä enemmän juuri heille sopivia työmahdollisuuksia, kuin miten turvaamme aivan työhaluistenkin ihmisten mahdollisuudet jättäytyä mahdollisimman aikaisin kokonaan pois työelämästä.

Lapissakin syntyvyys on ollut viime aikoina kasvussa, mikä on iloinen asia. Koska ihmisten keskimääräinen ikäkin on kuitenkin nousussa, on paitsi kansantalouden kannalta välttämätöntä niin myös erittäin luonnollista, että työelämäkin pyrkii sopeutumaan muutokseen. Jos ja kun toivottavasti työpaikoilla ja työmarkkinajärjestöissäkin löydetään keinoja mahdollistaa entistä pidempää työssä jaksamista, tällaista ei pitäisi olla mitään syytä vastustaa.

Samalla, kun on kannustettava jo työssä olevien jaksamista ja huolehdittava, että he pääsevät myös kunnolla osallisiksi lisäahkeruutensa tuloksista, on pyrittävä purkamaan yhä olemassa olevia työllistymisen esteitä. Eri ikäryhmille ja työuransa eri vaiheissa oleville on hyvä olla olemassa omanlaisiaan tukikeinoja, mutta ratkaisevinta on kuitenkin työpaikkojen kokonaismäärä ja se, että eri alojen koulutustarjonta ja -sisällöt vastaavat myös käytännön ja teoriaopetuksen suhteiltaan aidosti työelämän tarpeita.

Meillä Lapissakin yhteinen etumme edellyttää, että kaikki mahdollisuudet uuden työn luomiseen käytetään. Niin kuluneelta kuin se saattaakin kuulostaa, niin olennaisinta on, että eri elinkeinot pystyvät tulemaan keskenään toimeen. Tällä vaalikaudella asioita onkin jo saatu rakentavaan suuntaan mm. kaivannaisteollisuuden ja matkailun parissa. Järkevät infraratkaisut esimerkiksi raide- ja tietoliikenteen osalta tukevat osaltaan maakuntamme kehitystä.

Koska julkisen sektorin työllistämismahdollisuudet ovat väistämättä rajatut, niin päähuomio on joka tapauksessa kiinnitettävä yksityiselle sektorille. Asennekasvatuksen ohella yrittäjyyttä on edistettävä aivan konkreettisestikin. Hyviä keinoja ovat niin yritysten lisätyöllistämistä suosivat verouudistukset kuin yrittäjien sosiaaliturvan parantaminenkin. Vaaliohjelmaamme kuuluu näitä molempia toimenpiteitä.

Paremminvointi ei koskaan synny itsestään, vaan se on tehtävä. Kunhan ihmisille annetaan mahdollisuudet menestyä ja tehdä työtänsä hyvässä ja kannustavassa hengessä juuri niin pitkään kuin halua ja terveyttä riittää, palvelut ja eläkkeet ovat parhaalla mahdollisella tavalla turvatut myös tuleville sukupolville.

Ulla Karvo
Kansanedustaja, Lapin kokoomuksen puheenjohtaja

Copyright © 2011... Arctic Need Oy