Aluepolitiikkaa valtakunnalliseksi eduksi

Aluepolitiikka on perinteisesti aihe, jonka parissa työskenteleminen vaatii aivan erityistä kykyä tasapainoiluun ja yhteisten intressien etsimiseen. Niin yhtenäinen ja konsensushakuinen maa kuin Suomi monessa suhteessa onkin, niin alueiden eduista puhuminen on usein vaarassa kääntyä vastakkainasettelujen lietsomiseksi, joka ei tuota juuri muuta lisäarvoa kuin uusia lukuja populismin historiaan. Etenkin vaalien alla ehdokkailla on paine antaa katteettomia lupauksia, jotka eivät lopulta tuo voita kuin korkeintaan ehdokkaan omalle leivälle.

Vastavoimana tällaiselle kilpalaulannalle onkin tärkeää pitää esillä myös tasapainoista aluepolitiikkaa puoltavia asia-argumentteja. Esimerkit Lapista kertovat, että jopa alueellistamiset, jotka kohtaavat usein runsastakin vastustusta, voivat olla kannattavia muutoinkin kuin vastaanottavan paikkakunnan näkökulmasta.

Alkuvuodesta julkaistu alueellistamisen taloudellisten vaikutusten arviointiraportti tukee osaltaan näkemystä siitä, että valtakunnalliset intressit voivat toteutua myös alueellistamisten yhteydessä. Tämän valtiovarainministeriön selvityksen mukaan alueellistaminen maksoi ensinnäkin oletettua vähemmän ja siitä seurasi vieläpä selkeitä säästöjä.

Etenkin Haltikinkin alueellistamiskustannukset ovat jääneet murto-osaan ennustetuista. Vuosittaiset kustannukset ovat vähentyneet jopa 12 500 eurolla / henkilötyövuosi ja samalla keskus on myös kehittynyt voimakkaasti. Matkakustannuksetkin ovat pudonneet keskuksen otettua käyttöön uutta kommunikaatiotekniikkaa.

Kemijärvellä aloittaneet työ- ja elinkeinoministeriön puhelinvaihde ja maistraattien muuttoilmoitusten puhelinpalvelu ovat puolestaan tuoneet kaupunkiin vajaat 40 työpaikkaa. Molempiin on löytynyt hyvin työvoimaa, ja kaupungin tulot nousivat merkittävästi. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.

Kaiken kaikkiaan nämä tapaukset ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, mitä toiminnallisista lähtökohdista tehtävillä alueellistamisilla voidaan saada aikaan. Rakentamalla alueilta jo löytyville valmiuksille voidaan luoda yhä elinvoimaisempia keskittymiä ja tarjota työpaikkoja ihmisille, jotka olisivat muutoin muuttaneet työn perässä muualle. Samalla turvataan verotuloja, joita voitaisiin toisin toimittaessa olla hakemassa valtionosuustasauksina muualta.

Vaikka julkisen sektorin työllistämismahdollisuudet ovatkin rajatut, mahdollisuuksia löytyy siltäkin puolelta, uusista toiminnoista ja uudelleenorganisoinneista. Rovaniemen osalta selkeä kärkihanke on tällä hetkellä EU:n Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen, joka olisi paitsi Lapille ja Suomelle niin koko Arkisen alueen kehitykselle tärkeä vahvistus. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin olemme jo voittaneet puolellemme ja mm. ulkoministeri Stubb on antanut hankkeelle täyden tukensa.

Panostamalla tällaisiin kaikkia hyödyttäviin yhteishankkeisiin pystymme toivottavasti murtamaan alueiden välisiä vastakkainasetteluja ja näkemään myös taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltuun hajasijoittamiseen liittyvät edut.

Ulla Karvo
Kansanedustaja, Lapin kokoomuksen puheenjohtaja

Copyright © 2011... Arctic Need Oy