Yliopistouudistus vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Mika Parkkari kirjoitti 25.11. Lapin Kansassa hyvin voimakkain sanoin yliopistouudistusta vastaan. Rohkenen olla hänen kanssaan vahvasti eri mieltä, sillä yliopistouudistus todellakin on enemmän kuin tarpeen. Muutama viikko sitten kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Suomen innovaatiojärjestelmää ja totesi, että yliopistouudistus on ehdottoman tärkeä askel oikeaan suuntaan suomalaisen korkean osaamisen kilpailukyvyn kannalta. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä.
On kiistaton tosiasia, että Suomen suurimpia menestystekijöitä ovat olleet koulutus, sivistys, tutkimus ja osaaminen. Suomalainen peruskoulujärjestelmä on niittänyt kiitosta ja mainetta kansainvälisestikin. Sen sijaan sivistyksemme tyyssijat, yliopistot, eivät ole pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa. Uusi yliopistolaki mahdollistaa sen, että maailman parhaan peruskoulutuksen saaneet suomalaiset lapset ja nuoret voivat jatkaa opintojaan erinomaisissa yliopistoissa – täällä koti-Suomessakin.
Parkkari kirjoittaa muun muassa siitä, kuinka Aalto-yliopisto on kahmaissut muiden yliopistojen rahat. Tämä on ensimmäinen kirjoittajan asiavirheistä. Aalto-yliopisto on ottanut vain sille jo alkujaankin sovitut määrärahat. On myös muistettava, ettei Aallon saama kehitysraha ole pysyvä järjestely. Aalto-yliopiston toimintarahoitus tulee vuodesta 2015 lähtien asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi. Aallon ansiosta yliopistot saivatkin ennennäkemättömän korotuksen määrärahoihinsa ja tämä hyödyttää pitkällä aikavälillä maamme kaikkia yliopistoja.
Oulun yliopiston rahoitusta ruotiessaan Parkkari unohtaa mainita, että yliopiston rahoituskehityksen taustalla on yliopiston tutkintotavoitteissa tapahtuneita muutoksia ja pidempiaikaisia tutkintotuottavuuden ongelmia. Yliopiston toimintaa on usean vuoden ajan tuettu määräaikaisella hankerahoituksella pysyvien rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi. Tämä ei tietenkään sovellu pitkän aikavälin ratkaisuksi.
Opetusministeriön ensi vuodelle käymien yliopistojen tulosneuvottelujen jälkeen kaikkien yliopistojen tilit ovat tähän vuoteen verrattuna plussalla. Emme siis missään nimessä voi väittää, että uudistus olisi yliopistoiden kannalta negatiivinen. Valtio takaa kaikkien yliopistojen perusrahoituksen myös jatkossa, kuten lakiin on kirjattu. Yksityisen rahoituksen saaminen ei ole ehto yliopiston kehittymiselle.
Ulkopuolinen rahoitus tuo kuitenkin yliopistoille lukuisia uusia mahdollisuuksia. Yliopistot ovat itse vapaita päättämään, miten ne käyttävät keräämänsä pääoman tuotot opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Lisäksi valtio on sitoutunut tekemään kaikkiin yliopistoihin finanssisijoituksia 2,5-kertaisen määrän yksityisiin sijoituksiin nähden. Ehtona on, että yliopistot saavat kerättyä ulkopuolista rahaa vähintään miljoona euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Ensi syksynä maan hallitus tarkastelee onko keräysajan jatkamiselle esimerkiksi vuoden 2011 loppuun asti perusteita. Oulun yliopisto on jo kerännyt 2,4 miljoonan euron potin, Lapin yliopistolla on vielä kurottavaa 150 000 euron potilla.
Uusi yliopistolaki tuo suomalaisille yliopistoille mahdollisuuden kehittyä kansainvälisiksi huippuyliopistoiksi ja ennen kaikkea paremmiksi paikoiksi tehdä tutkimusta, opettaa ja opiskella. Yliopistot ovat uuden lain myötä saaneet sen, mitä ne ovat jo useita vuosikymmeniä toivoneet: entistä vapaamman ja itsenäisemmän aseman sekä turvatun perusrahoituksen.
Myös Lapin elinvoimaisuuden kannalta meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomessa on voimakkaasti kehittyviä ja omia strategisia vahvuuksiaan rakentavia yliopistoja. Toimiva tutkimus- ja kehitystyö tuo pontta myös alueen elinkeinoelämään ja toimii vahvana alueellisena vetotekijänä.
Ulla Karvo
Kansanedustaja (kok)
Copyright © 2008... Arctic Need Oy